|
Ostoskori |
|
|
Karjalan muinaiset jumalat, kevytretkeily ulkona luonnossa, Seitsemän veljeksen juhlavuosi ja paljon muuta! Tältä sivulta löydät koottuna kaikki keväällä 2020 ilmestyvät SKS:n uutuuskirjat.
Uutuuskirjoistamme voi lukea lisää myös digitaalisesta katalogistamme.
Tervetuloa tutustumaan uutuuksiin myös Helsingissä sijaitsevaan kirjakauppa Tiedekirjaan.
Elävän musiikin huumaa, hämärtyvä kesäilta, kellohelmojen kahinaa ja suuria tunteita tanssitaivaassa! Tämän päivän lavatanssit ovat kaikenikäisten ilotteleva tapahtuma, jonne tullaan kuka mistäkin syystä: viettämään aikaa, liikkumaan tai nauttimaan toisen ihmisen läheisyydestä. Tanssiessa syke nousee swingin soidessa ja kaihoisa tango saa sydämen väpättämään.
Lavatanssit hurmaavat sukupolvesta toiseen, ja jokainen tanssiilta on erilainen. Teos tutustuttaa lavojen pukeutumiseen, etikettiin ja suomalaisen lavatanssin historiaan. Ääneen pääsevät niin muusikot ja tanssijat kuin lavojen taustalla vaikuttavat vapaaehtoiset.
Henna Karppinen-Kummunmäki on kulttuurihistorioitsija ja intohimoinen lavatanssiharrastaja.
Ilmestyy maaliskuussa.
Loisteliaasti kuvitettu kirja merimiestatuoinneista avaa ikkunan suomalaisten merimiesten elämään ja merenkulun historiaan. Tatuoinnit ovat olleet merimiehille statussymboleita ja suljetun yhteisön tunnusmerkkejä jo vuosisatojen ajan. Varhaisimmat säilyneet kuvat suomalaisista merimiehen merkeistä ovat 1800-luvun lopulta.
Kirja sisältää valtavan määrän ennen julkaisemattomia kuvia sekä merimiestatuoinneista että niistä alkuperäisistä tatuointiarkeista, joista merimiehet ovat tatuointinsa valinneet. Monet suomalaisten merimiesten tatuoinneista olivat aikansa tunnetuimpien ammattilaisten tekemiä, ja teoksen esittelemät tatuointimotiivit ovat nykyajan old school tatuointien todellisia esikuvia vuosikymmenten takaa.
Ilmestyy maaliskuussa.
Retkelle tai vaeltamaan ilman isoa ja painavaa rinkkaa? Kevytretkeily on luonnossa liikkumisen kasvava trendi, jossa mukaan otetaan mahdollisimman kevyt varustus. Suosittua retkeilyblogia kirjoittavan Ossi Määtän teos opastaa lähtemään kevyemmille retkille Suomen luontoon ja antaa vinkkejä siihen, mihin varusteiden valinnassa, eväiden pakkaamisessa ja retken suunnittelussa kannattaa kiinnittää huomiota.
Ossi Määttä on erä ja luontoopas, diplomi-insinööri sekä pitkän linjan vaellusharrastaja. Hän kirjoittaa suosittua ulkoilmablogia Kevyesti kairassa.
Ilmestyy maaliskuussa.
Humalaoppaan avulla kuka tahansa voi perustaa pienen tai vähän suuremmankin humalatarhan. Teos opastaa kasvupaikan valinnassa, taimien kasvattamisessa ja humalatarhan rakentamisessa. Se kertoo, kuinka korjaat sadon ja valmistat itse olutta. Suomalaisissa luonnonvaraisissa humalissa on ainutlaatuinen aromi, mikä sopii erityisesti voimakkaasti humaloituihin artesaanioluihin. Perinteinen puutarhakasvi on myös kaunis ja helppohoitoinen koristeköynnös sekä rauhoittava lääkekasvi.
Veli-Matti Mathlin (s. 1976) on hortonomi ja yksi Tornion Panimon omistajista, joka haluaa kasvattaa omat humalansa. Mathlin löysi vuosikymmeniä hoitamattomana olleen humalajuurakon kotitilaltaan, kaivoi sen ylös maasta ja istutti pistokkaat peltoon. Taimista kasvoi ensimmäinen pohjoissuomalainen humalikko yli sataan vuoteen.
Ilmestyy maaliskuussa.
”Waan Carialaisten Nämet olit Epeiumalat”
Martti Haavion klassikkoteos Karjalan jumalat avaa eteemme muinaisten karjalaisten kiehtovan mielenmaiseman. Millaisia olivat heidän vanhat jumalansa ja kuinka ne hallitsivat ihmisten elämää? Miksi kekriä vietettiin uhrimenoin? Miten Karjalan jumalat liittyvät kristillisiin pyhimyksiin? Teos esittelee myös kiinnostavia yhteyksiä karjalaisen muinaisuskon ja muiden vanhojen kulttuurien legendojen välillä.
Martti Haavio (1899-1973) oli kansanrunouden ja mytologian tutkija. Akateemisen uransa ohella hän julkaisi runoja kirjailijanimellä P. Mustapää. Suomalaisen muinaisuskon ja -uskonnon tutkimuksen merkkiteos Karjalan jumalat ilmestyi ensimmäistä kertaa vuonna 1959. FT Ulla Piela on kirjoittanut teokseen uudet jälkisanat.
Ilmestyy maaliskuussa.
Suomalaisen kulttuurin syvimpiä juuria on M. A. Castrenista lähtien etsitty Euraasian pohjoisten kansojen shamanistisesta perinteestä. Kalevalaisen epiikan ja loitsuston on katsottu tallentaneen jälkiä muinaisista ajattelutavoista.
Anna-Leena Siikalan teos kartoittaa suullisen runoutemme avaamaa shamanistista mielikuvamaailmaa ja kuvaa samalla koko suomalaisen tietäjälaitoksen historiaa. Tietäjän taitoja ja tuonpuoleisen olemusta tarkastellaan muinaisislantilaisen runouden ja saagojen, antiikin ja Lähi-idän myyttien, keskiaikaisten visioiden, siperialaisen ja saamelaisen shamanismin sekä arkeologisen ja kielen kehitystä koskevan aineiston rinnalla.
Teos ilmestyy tammikuussa pehmeäkantisena jättipokkarina.
Keskiaikainen tarinakokoelma Ihmeiden kirja sisältää lyhyitä kertomuksia, joiden tarkoituksena oli kannustaa ihmisiä hyveelliseen elämään.
Kertomuksista piirtyy yhteiskunta, jossa yltäkylläisyys on useimpien ulottumattomissa eikä todellisuus usein vastaa ihanteita - ritaritkin käyttäytyvät kaikkea muuta kuin ritarillisesti. Tuonpuoleinen on vahvasti läsnä keskiajan maailmassa, jossa hyvän ja pahan voimat valvovat ihmisten maallista vaellusta. Joissakin tarinoissa paholaisella on yllättävästi rooli pyhimyksen ja muidenkin kristittyjen auttajana. Monet kertomuksista tuntuvat nykylukijasta oudoilta, toiset taas edelleen ajankohtaisilta.
Suomennoksen laatija Marko Lamberg on erikoistunut Suomen ja Pohjoismaiden varhaisempaan historiaan.
Ilmestyy tammikuussa.
Jäämeren kylmillä ja karuilla rannoilla Petsamossa sijaitsi maailman pohjoisin luostari. 1500-luvulla perustettu Petsamon ortodoksiluostari kukoisti läpi vuosisatojen, kunnes se syöksyi tuhoon talvi ja jatkosodan vuosina. Luostarin viimeinen johtaja pappismunkki Paisi koki marttyyrin lopun. Tähän asti salaisen venäläisen arkistomateriaalin pohjalta avautuu tarina siitä, mitä Petsamon veljestö joutui kokemaan ja mistä he elämänsä loppuun asti vaikenivat.
FT, dosentti Elina Kahla on erikoistunut ortodoksisen kirkon kulttuuriperintöön sekä neuvostoajan vainojen jälkeiseen muistin politiikkaan. Hän on toiminut Suomen Pietarin instituutin johtajana ja työskentelee nykyisin Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa.
Ilmestyy maaliskuussa.
Tuttuja loruja lapsen ja vanhemman yhteisiin hetkiin! Rakastetun lorukokoelman soinnut viihdyttävät, opettavat ja lohduttavat. Lasten loruklassikko sisältää lähes 400 lorua ja leikkiä, joiden seurassa suomalaiset ovat kasvaneet sukupolvesta toiseen.
Hevosen nimi oli himmerhirst,
lehmän nimi oli ammumuu,
pässin nimi oli päkäkää,
koiran nimi oli hiuhau,
kissan nimi oli kimmernau,
kukon nimi oli kuukernuppi,
kanan nimi oli kaakernappi,
munan nimi oli tiuvouvou.
Ilmestyy tammikuussa.
Vanhoja aavetarinoita Suomesta.
Outoja kulkijoita maantiellä, pelottavia ääniä saunassa ja päättömiä hahmoja hautausmaalla. Entisaikaan pimeiden iltojen kohokohtia olivat kummitusjutut, joilla vanha kansa pelotteli lapsia ja vähän aikuisiakin. Pieneen kummituskirjaan kootut vanhat aavetarinat kiehtovat mielikuvitusta edelleen.
Erään kylän laidassa, kapeahkon salmen toisella puolen, kohoaa synkkä ja korkea vuori. Kansa on antanut tälle vuorelle nimeksi Korppivuori. Se on saanut nimensä siitä, kun korpit usein loukkuvat vuorella. Vuori on asumattomassa korvessa ja se on siitä ihmeellinen, että siellä sanotaan kummittelevan; milloin piru siellä itkee ja milloin nauraa, milloin tanssii ja soittaa, milloin tekee mitäkin.
Ilmestyy tammikuussa.
Sortavala on kokenut sekä valoisia rauhan päiviä että sodan kauhuja, ja kaupungin vaiheita värittävätkin katkokset ja uuden aloittamiset. Modernin suomalaiskaupungin rakennustyö jäi sodan jalkoihin, kun rajakaupungin asukkaat joutuivat jättämään kotinsa. Vallan vaihtuessa tulokkaiden oli ryhdyttävä rakentamaan uutta. Venäläisten suunnitelmat kariutuivat kuitenkin neuvostovaltion romahdukseen.
Sortavala kuljettaa lukijan kaupungin elämänmenoon kolmena vuosisatana. Suurin osa kirjan valokuvista julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa, ja teos hyödyntää aiemmin tutkimatta jäänyttä aineistoa. Kirjan kirjoittajat ovat sekä suomalaisia että venäläisiä tutkijoita.
Ilmestyy maaliskuussa.
Kuvittelu on arkisen tuttua kaikille. Mutta millaisena se näyttäytyy tutkimuksen apuvälineenä? Millainen on tutkijan suhde kuvitteluun? Millaista tietoa kuvittelulla tuotetaan? Voiko kuvittelu olla vahingollista?
Kuvittelu ja uskonto on ensimmäinen suomalainen aihepiiriin keskittyvä teos. Se lähestyy kuvittelua sekä historiallisista näkökulmista että moninaisten ilmiöiden analyysin välineenä. Teoksen asiantuntija-artikkeleissa pohditaan, mitä uutta kuvittelun käsite tuo aiemmin tutkittuihin aiheisiin ja käytettyihin aineistoihin, miten kuvittelun suhde uskontoon ja uskomiseen rakentuu eri konteksteissa ja mikä on kuvittelun suhde kuvaan ja kielellisyyteen tai utopiaan ja ideologiaan.
Ilmestyy helmikuussa.
Mistä oikeastaan puhumme, kun puhumme taiteesta? Mistä jätämme puhumatta, mistä puhumme vain rivien välissä?
Tapaus Magnus Enckell tutkii kielen, taiteen ja seksuaalisuuden hauraita kosketuskohtia syventyen yhteen historialliseen tapausesimerkkiin, taidemaalari Magnus Enckelliin (1870-1925). Kansallista "taidepuhetta", jota tuotettiin niin lehtikritiikin kuin tieteen instituutioissa, analysoidaan historiografisen jälkistrukturalismin, queer-teorian ja psykoanalyysin käsittein. Tuloksena on rikkaasti polveileva tutkimus, joka purkaa kanonisoituneita mielikuvia Suomen taidehistoriasta ja yhdestä sen salaperäisimmistä ja kiehtovimmista hahmoista.
Teos ilmestyy pehmeäkantisena jättipokkarina helmikuussa.
Tilaukset ja toimitukset
Ota yhteyttä
Muut kysymykset:
myynti@skskirjat.fi