Kalevalaseuran vuosikirjat

Kansallisesta ylirajaiseen

Kulttuuri, perinne ja kirjallisuus

Mitä on ylirajaisuus? Tutkimuksessa vakiintunut käännös englanninkieliselle käsitteelle ”transnationalism” tuo uudella tavoin esiin kulttuuriperinnön ja vallankäytön kysymyksiä. Ylirajaisuuden kautta keskusteluun nousee, kenen kulttuurista on kyse, kuka sitä saa esittää ja kenen äänellä. ...

Paradigma

Näkökulmia tieteen periaatteisiin ja käsityksiin

Paradigma on vallitsevien periaatteiden, uskomusten, arvostusten ja normien muodostama viitekehys, johon sisältyy käsitys oikeasta teoriasta ja tutkimusotteesta. Siksi paradigmaan liittyy aina myös kamppailua auktoriteetista suhteessa muihin suuntauksiin ja ajattelumalleihin...

Käänteet ja kierrot

Kulttuuriset ympäristömuutokset pohjoisessa

Elämme ennen kokemattomien ympäristökriisien aikaa. On kiire havainnoida, kertoa ja kuvitella uudenlaisia suhteita ympäristöön, eläimiin, kasveihin ja elementteihin. Miten kertoa tarinoita, joissa ihmisen tarpeet ja hyvinvointi eivät olisi toiminnan tavoite...

Ympäristömytologia

Mytologia käsittelee maailman synnyn ja olemassaolon peruskysymyksiä. Ympäristö jäsentyy meille materiaalisina ja henkisinä, elollisina ja elottomina elämänehtoina, joille mytologia etsii ja antaa uusia merkityksiä...

Tuolla puolen, siellä jossain

Käsityksiä kuvitelluista maailmoista

Tuolla puolen ja siellä jossakin ovat mielikuvituksen, toiveiden ja pelkojen todellisuuksia, joita on kuvattu runsaasti niin suullisessa perinteessä, populaarikulttuurissa, mediassa, kirjallisuudessa kuin muissa taiteissa...

Huumorin skaalat

Esitys, tyyli, tarkoitus

Huumoria voi lyhyesti luonnehtia asenteeksi koomiseen ja koomista vastaavasti huumorin tekniikaksi. Odotuksen mukaisen ja odotuksen vastaisen yhdistelmä saa ajatuksemme tolaltaan. Monet ristiriitaiset elementit ovat samanaikaisesti mukana huumorin ja koomisen ilmaisullisissa yhdistelmissä...

Äänimaisemissa

Miltä sauna kuulostaa? Entä rautatieasema, luonto, tori, kaupalliset äänet ja mainosmusiikki? Äänimaisemissa on tähän mennessä laajin suomenkielinen teos äänimaisemista. Kirjan lukijalle selviää, miten arkipäivän ääniä koetaan ja muistellaan ja miten niistä kerrotaan...

Joustavat sukupuolet - muuntuvat merkitykset

Sukupuolta pidetään nykyään moninaisena ja muuttuvana, identiteetin osana ja sen ilmaisuvälineenä sekä yhteiskunnallisten ja kulttuuristen rakenteiden ilmentymänä. Siitä puhutaan mieluummin monikossa kuin yksikössä...

Maisema ja kulttuuriperintö – Landskap och kulturarv

Maisemat ovat kulttuuriperintöä. Ne ovat symbolisesti latautuneita, moniaistisia, näkymättömiä, kerrottuja ja rituaalisia. Millaisissa prosesseissa maisemat muodostuvat? Kalevalaseuran kaksikielisessä vuosikirjassa tutkitaan maiseman toiminnallisuutta...

Korkeempi kaiku

sanan magiaa ja puheen poetiikkaa

Puhumalla, laulamalla, kertomalla, loitsimalla ja muilla suullisilla esityksillä vaikuttaminen on keskeistä henkisessä kansankulttuurissa. Runollisuus on läsnä myös arkielämässä. Meihin vaikutetaan mainonnan, populaarikulttuurin ja politiikankin poeettisin keinoin...

Eurooppa, Suomi, Kalevala

Mikä mahdollisti Kalevalan?

Minkälaisista aatteellisista ajattelutavoista ja vaikutteista Kalevala sai alkunsa ja mallinsa? Kalevalaseuran 98. vuosikirjassa Eurooppa, Suomi ja Kalevala pohditaan valistuksen, romantiikan, uushumanismin ja nationalismin vaikutuksia Kalevalan syntyyn...

Kalevalamittaisen runon tulkintoja (+cd)

Minkälaisia kysymyksiä tutkijat esittävät nykyään kalevalamittaiselle runolle? Mitkä ovat kalevalamittaisen runon tutkimuksen metodologiset avainkäsitteet tänään? Miten vanha tutkimustraditio hengittää tämän päivän lukutavoissa? Kalevalaseuran vuosikirjassa...

Kaanon ja marginaali

Kulttuuriperinnön vaiennetut äänet

Miksi Kalevala eikä Kanteletar? Miten ja millä kriteereillä tutkijoita, taiteilijoita ja aineistoja on nostettu keskiöön tai sysätty syrjään? Millainen kansakunta olisi kirjoitettu toisin, kanonisoimalla marginaalisia genrejä? Kalevalaseuran 101...

Näkyväksi sepitetty maa

Näkökulmia Suomen visualisointiin

Ympäristöä, maisemaa, tilaa ja paikkaa on mahdollista tarkastella suomalaisuudesta kertovina visuaalisina esityksinä. Esimerkiksi Akseli Gallen-Kallelan ja hänen aikalaistensa teokset ovat vaikuttaneet monella tavalla tapoihin, joilla katsomme ympärillemme...

Kirjailijoiden Kalevala

Miten nykykirjailijat tulkitsevat Kalevalan myyttisiä teemoja? Mikä on heidän suhteensa kansalliseepokseemme? Omasta Kalevala-suhteestaan kertovat mm. Pirjo Hassinen, Virpi Hämeen-Anttila, Jari Järvelä, Jyrki Kiiskinen, Sirpa Kähkönen, Rosa Liksom, Leena...

Kansanestetiikka

Mistä on kysymys silloin, kun puhutaan kansanomaisen kulttuurin estetiikasta? Tähän paneudutaan Kalevalaseuran vuosikirjassa, jossa artikkeleita yhdistää näkemys siitä, että yhteisöjä on olemassa ilman taidetta mutta ei ilman esteettisyyttä...

Satunnaisesti Suomessa

Kalevalaseuran 97. vuosikirja Satunnaisesti Suomessa tarkastelee Suomeen sattumalta saapuneita ja tänne tilapäisesti jääneitä ihmisiä ja ilmiöitä. Satunnaisia kulttuurisia kohtaamisia tapahtuu kaiken aikaa ja kaikkialla, keskellä arkea...

Taide, tiede ja tulkinta

kirjoituksia A.O. Väisäsestä

Kulttuurihistoriamme tuntee A. O. Väisäsen (1890-1969) monien ideoiden ja aloitteiden miehenä. Teoksessa tarkastellaan monipuolisesti hänen elämäntyötään. Nimekäs kirjoittajajoukko paneutuu Väisäseen erityisesti kansanmusiikin tallentajana ja tutkijana,...