Maailman vaikein kieli

Luemme lehtiä, juttelemme kännykässä, tuijotamme televisiota ja kirjoitamme sähköpostia ja kieli ympäröi meitä kaikkialla. Maailman vaikein kieli luo tuokiokuvia jokapäiväisen elämän kielestä: lääkärinvastaanotolta, jalkapallo-ottelusta, hampurilaisravintolan tiskiltä ja vaalimainoksista...

Fins in het fins 2

suomi-hollanti sanasto

Suomea suomeksi 1 - 2 is een gemakkelijke inleiding tot de struktuur van de Finse taal en het Fins van 'alledag'. De woordenlijst van dit eetalige boek is verkrijgbaar in het Zweeds, Noors, Deens, Ijskands, Frans, Duits, Italiaans, Spaans, Hongaars, Russisch, Engels en Nederlands...

Itä- ja eteläsuomalaisten murrekäsitykset

Suomen aluemurteet ovat varsinkin 1900-luvun puolivälin jälkeen maassamuuton ja kaupungistumisen yleistyttyä lähentyneet toisiaan. Ne ovat silti edelleen ajankohtainen puheenaihe: kielenkäyttäjät havainnoivat ja kommentoivat jatkuvasti murre-eroja...

Le finnois par le finnois 2

suomi-ranska sanasto

Suomea suomeksi 1 - 2 constitue une introduction facile a la fois a la structure et a la realite vivante et quotidienne du finnois. Le vocabulaire de ces deux manuel monolingues est disponible en suedois, norvegien, danois, anglais (et francais) et bien...

Toimittajan läsnäolo sanomalehtitekstissä

näkökulmia suomen kielen dialogisiin passiivilauseisiin

Teoksessa tarkastellaan kielen keinoja, joilla toimittaja voi välittää läsnäoloaan lehtitekstissä. Tutkimuksen keskiössä ovat dialogiset passiivilauseet: Kysytäänpä asiantuntijalta, Muistetaan nyt kumminkin yksi asia, Palataanpa Ouluun...

Miten suomalaiset puhuvat murteista?

kansanlingvistinen tutkimus metakielestä

Miten murteista puhutaan ilman murteentutkijoiden käsitteitä ja termejä? Mitä piirteitä murteista tunnistetaan, ja millaisia ominaisuuksia niihin liitetään? Teos kertoo muun muassa, mitkä murteet kuulostavat vahvoilta tai naismaisilta ja mitä tarkoitetaan d-sokealla ja h-vikaisella...

Tositarkoituksella

näkökulmia kontakti-ilmoituksiin

Tutkimus selvitttää kontakti-ilmoitusten tekstilajia. Millaisia nimimerkkejä suositaan? Miten ihmiset kuvailevat itseään ja millaisia täkyjä he käyttävät lukijan kiehtomiseksi? Entä millaisena näyttäytyy ilmoitusten ihanne-ihminen ja kuinka yhteiskunnalliset...

Tytöt äänessä

parenteesit ja nouseva sävelkulku kertojan vuorovaikutuskeinoina

Tutkimuksen aiheena on suomenkielisten teinityttöjen parenteesit ja lausumanloppuiset sävelkulun nousut kahdenkeskisissä keskusteluissa, sekä niiden vaikutus vuorovaikutustilanteissa. Tytöt kuvaavat kokemuksiaan ja havaintojaan, perustelevat käytöstään ja näkemyksiään kertomalla...

Muutoksen monet juuret

oman ja vieraan risteytyminen Viron inkerinsuomalaisten imperfektimuodostuksessa

Toisen maailmansodan jälkeen monet inkerinsuomalaiset päätyivät asumaan Viroon, aloittivat siellä uuden elämän ja alkoivat vähin erin virolaistua. Läheisen sukukielen viron he omaksuivat nopeasti, ja suomen kieltä he saattoivat käyttää vain omassa perhepiirissään...

Elävä kielioppi

suomen infiniittisten rakenteiden dynamiikkaa

Suomen kielen infiniittisten ilmausten varanto on poikkeuksellisen runsaslukuinen ja funktionaalisesti eriytynyt. Elävä kielioppi on 11 artikkelin kokoelma, joka lähestyy suomen kielen infiniittisiä ilmauksia ja niiden käyttöä kirjakielen säilömien,...

Arjen asiointia

keskusteluja Kelan tiskin äärellä

Lapsilisä, opintotuki, peruspäiväraha, sairauspäiväraha, kansaneläke - meistä useimmat käyvät jossain vaiheessa elämäänsä Kelassa. Miten nämä tutut arjen asioinnit oikeastaan hoituvat? Miten päästään alkuun? Tehdäänkö kysymyksillä ja vastauksilla muutakin...

Kuvan ja tekstin välissä

kuvateksti uutiskuvan ja lehtijutun elementtinä

Multisemioottinen tekstintutkimus valottaa sanomalehtien kuvatekstejä monesta suunnasta: Mitä mahdollisuuksia kuvateksti tarjoaa kuvan tulkinnan ohjailuun? Miten kuvateksti viittaa kuvaan? Millaiset lauserakenteet ovat tyypillisiä tälle lehtijutun lyhyistä...

Lapsuudesta keski-ikään

seuruututkimus itäsavolaisen yksilömurteen kehityksestä

Seuruututkimus itäsavolaisen yksilömurteen kehityksestä Ainutlaatuisessa tutkimuksessa on seurattu yhden enonkoskelaismiehen puhekielen muuttumista 7:stä 37 ikävuoteen ulottuvalla aikajaksolla. Aineistona ovat kuuden vuoden välein nauhoitetut haastattelut,...

Il finlandese in finlandese vocabulario 2

suomi-ital. san.

Sanasto, joka liittyy suomea suomeksi 2 -kirjaan.

Kiellon lumo

kieltoverbitön kieltokonstruktio ja sen kiteytyminen

Suomen kielen kiellon erityispiirre on finiittiverbin tavoin toimiva kieltoverbi. Aina kieltoverbiä ei kuitenkaan puheessa mainita. Kiellon lumo osoittaa, että tällainen kieltoverbittömyys ei ole satunnaisesti esiintyvä ilmiö, vaan kyseessä on suomen kielioppiin kuuluva affektinen kieltokonstruktio...

Mutkia matkassa

nykysuomen epäsuoraa reittiä ilmaisevien verbien kognitiivista semantiikkaa

Nykysuomen epäsuoraa reittiä ilmaisevien verbien kognitiivista semantiikkaa Teoksessa tarkastellaan suomen kielen epäsuoran reitin verbien (kuten kaartaa, kierrellä, mutkitella ja pujotella) merkityksiä kognitiivisen kieliopin kehyksessä...

Viisitoista vuosikymmentä, kirjall.dok.

Valikoima kirjeitä, pöytäkirjamerkintöjä, puheita ja muisteluksia Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran viideltätoista vuosikymmeneltä (1831-1981). Teos on epäsovinnainen ja lämminhenkinen juhlakirja.

Ihalasta Ihaviljankorpeen

Iha-vartalo Suomen henkilön- ja paikannimissä

Nykysuomen jokapäiväistä käyttösanastoa ovat ihana, ihastua, ihastella ja ihanne. Sanat ovat selvästi johdoksia, mutta niiden kantasana esiintyy nykyisin paikan- ja sukunimissä. Tutkimus täydentää ja laajentaa tekijän aikaisemmin julkaistua iha-kantaisia sanoja koskevaa selvitystä...

Iha köyhän laihakin

tutkimus itämerensuomen iha-kantaisista sanoista

Teos on sanahistoriallinen tutkimus. Se on koottu kaikista itämerensuomalaisista kielimuodoista ja siinä otetaan kantaa kerätyn aineiston perusteella iha-vartalon alkuperästä esitettyihin etymologisiin oletuksiin. Tavoitteena on antaa kuva sanaperheen koko historiasta.

Toiminta ja tarkoite

tutkimus suomen pronominista tämä

Toiminta ja tarkoite tarjoaa uuden näkökulman siihen, miten kielellisen viittauksen tarkoite tunnistetaan keskustelussa. Keskeisenä tutkimuskohteena on demonstratiivipronomini tämä, jonka rinnalla tarkastellaan myös pronomineja tuo ja se...

Oulun seudun murteen vokaalisto

historia, muutos ja variaatio

Vankkaan aineistoon perustuva teos täydentää eri aluemurteidemme kuvausten sarjaa tarkastelemalla Oulun seudun murteen vokaalijärjestelmää, jossa keskeistä on läntisen ja itäisen murrekomponentin kohtaaminen...

Hallinnon lehdistötiedotteiden kieli

Hallinnonkin tekstit voivat olla hauskoja ja jopa runollisia. Tällaisia tekstejä sisältyy tämän tutkimuksen aineistoon, Helsingin kaupungin rakennusviraston lehdistötiedotteisiin. Kirjassa analysoidaan kielitieteen menetelmin lehdistötiedotteiden ohjailukeinoja,...