Hallinnonkin tekstit voivat olla hauskoja ja jopa runollisia. Tällaisia tekstejä sisältyy tämän tutkimuksen aineistoon, Helsingin kaupungin rakennusviraston lehdistötiedotteisiin. Kirjassa analysoidaan kielitieteen menetelmin lehdistötiedotteiden ohjailukeinoja, yksityiskohtaista esittämistapaa ja poeettisia piirteitä. Tutkitaan myös, miten tiedotteet ovat muuttuneet 1970-luvulta 1990-luvun loppuun. Tekstejä tarkastellaan kontekstissaan, johon kuuluvat tiedotteiden tuotanto- ja kulutuskäytännöt virastossa ja tiedotusvälineissä.
Tutkimus tuo mielenkiintoisen lisän suomalaiseen tekstintutkimukseen, ja sillä on annettavaa myös journalismintutkijoille. Sovellettavaa tietoa kielenkäytöstä kirja tarjoaa niin hallinnon tiedottajille kuin viranomaistekstien kehittäjille.
