Miksi Neuvostoliiton suurhyökkäys Helsinkiin epäonnistui?
 
Helsinkiläiset viettivät 6. helmikuuta 1944 talvista sunnuntai-iltaa, kun kaupungin sireenit alkoivat soida ilmahälytyksen merkiksi. Stalin oli määrännyt Neuvostoliiton ilmavoimat aloittamaan massiivisen pommituskampanjan, jonka tarkoitus oli pakottaa Suomi irti sodasta Kremlin sanelemilla ehdoilla. Pian maan pääkaupungista olisivat jäljellä vain rauniot. 

Stalinin suunnitelma ei kuitenkaan onnistunut. Moni suurkaupunki tuhoutui lähes kokonaan toisen maailmansodan valtavissa pommituksissa, mutta Helsinki pelastui vastoin kaikkia odotuksia. Miten pääkaupunki oikein selvisi siihen kohdistuneesta massiivisesta hyökkäyksestä?

Historiantutkija Ville Jalovaara palaa sota-arkistojen alkuperäislähteille ja kertoo ennennäkemättömällä tarkkuudella, mitä Suomen kohtalonviikkoina tapahtui – niin vallan saleissa ja pommisuojissa kuin ilmatorjuntatykeillä ja yöhävittäjien tukikohdassa.

"Taiten kudottu mosaiikki. Lähestyvien pommikoneiden surina, ilmatorjunnan yhteislaukaukset, palomiesten jäätyneet vaatteet ja evakkojunien kolke yhdistyvät teoksessa saumatta Suomen, Saksan ja Neuvostoliiton kolmiodraamaan ja Teheranin vuoden 1943 neuvotteluihin, joissa liittoutuneiden ykkösnimet puivat keskenään maailman ja siinä sivussa Suomenkin tulevia kohtaloita."
- Matti Huuskonen, Helsingin Sanomat

"Tulta Helsingin taivaalle" - Helsingin Sanomien juttu Ville Jalovaaran kirjasta >>