Teos pureutuu niihin toimintaan kehottamisen ilmauksiin, joita suomalaiset käyttävät arkikeskustelussa. Kirjassa pohditaan missä tilanteissa imperatiivilause tavataan tulkita käskyksi, missä taas ei, ja mitkä ovat tyypillisimpiä tapoja käyttää imperatiivilausetta. Arkisessa vuorovaikutuksessa imperatiivilauseen käyttö on moninaista, mutta hyvin usein sillä viitataan puheena olleeseen tai puhehetkellä käynnissä olevaan toimintaan ja luodaan yhteisyyttä. Kirjassa on paljon uutta tietoa suomen kielen imperatiivilauseen käytöstä arkipäivän keskustelussa.
Kirja sopii oheislukemistoksi äidinkielen ja kirjallisuuden opettajille ja niille, jotka opettavat suomea toisena ja vieraana kielenä. Kirja sopii mainiosti myös yliopistoihin kurssikirjaksi.
