Kallio-Kuninkala — Paloheimojen kodista taiteen pihapiiriksi
Paavilainen, Ulla; Vuori, Suna
Product information
| Title: | Kallio-Kuninkala — Paloheimojen kodista taiteen pihapiiriksi | ||
| Authors: | Paavilainen, Ulla (Author) Vuori, Suna (Author) |
||
| Product number: | 9789518582659 | ||
| Product form: | Hardcover | ||
| Availability: | Delivery in 1-3 workdays | ||
| Publication date: | 4.8.2023 | ||
| Price: | 36,00 € (32,73 € vat 0 %) | ||
|
|||
Further information
| Publisher: | SKS Kirjat |
| Series: | Kirjokansi 275 |
| Edition: | 2023 |
| Publication year: | 2023 |
| Language: | Finnish |
| Pages: | 200 |
| Product family: | History Old Buildings Art and Architecture Autumn 2023 Helsinki Book Fair 2024 |
| Finnish library classification: | 92 SUOMEN HISTORIA |
| YSO - General Finnish ontology: | liikemiehet, taiteilijayhteisöt, sukutilat, oppilaitokset, säätiöt, rakennukset, festivaalit, musiikkijuhlat, maatalousoppilaitokset, musiikkikorkeakoulut, henkilöhistoria, historia |
Description
Osana elävää historiaa, taiteilijakotien keskellä.
Kallio-Kuninkalan historia alkaa vuodesta 1899, kun tohtori K. A. Paloheimo osti tilan perheensä kesäpaikaksi. Naapuriin Tuusulan Rantatien varrelle oli rakentumassa samaan aikaan tiivis taiteilijayhteisö, jonka jäsenet jakoivat aatteen suomenmielisestä ja -kielisestä Suomesta.
Paloheimon perhe muodosti sillan talouselämän ja taiteen välille. Tämä näkyi avioliittojenkin kautta, sillä Paloheimon pojista kolme vei vihille taiteilijoiden - Halosen, Järnefeltin tai Sibeliuksen - tyttären.
Taiteilijayhteisön perintö ja rakkaus kulttuuriin elävät Kallio-Kuninkalan pihapiirissä edelleen. Yrjö ja Leonora Paloheimon lahjoitusten ansiosta tila toimii Taideyliopiston Järvenpään toimipisteenä. Sibelius-Akatemian opiskelijoiden ja vuosittaisen Meidän Festivaalin käytössä Kuninkalan mäki soi ja sykkii elämää ympäri vuoden.
Kallio-Kuninkalan historia alkaa vuodesta 1899, kun tohtori K. A. Paloheimo osti tilan perheensä kesäpaikaksi. Naapuriin Tuusulan Rantatien varrelle oli rakentumassa samaan aikaan tiivis taiteilijayhteisö, jonka jäsenet jakoivat aatteen suomenmielisestä ja -kielisestä Suomesta.
Paloheimon perhe muodosti sillan talouselämän ja taiteen välille. Tämä näkyi avioliittojenkin kautta, sillä Paloheimon pojista kolme vei vihille taiteilijoiden - Halosen, Järnefeltin tai Sibeliuksen - tyttären.
Taiteilijayhteisön perintö ja rakkaus kulttuuriin elävät Kallio-Kuninkalan pihapiirissä edelleen. Yrjö ja Leonora Paloheimon lahjoitusten ansiosta tila toimii Taideyliopiston Järvenpään toimipisteenä. Sibelius-Akatemian opiskelijoiden ja vuosittaisen Meidän Festivaalin käytössä Kuninkalan mäki soi ja sykkii elämää ympäri vuoden.