Sotien välinen aika, 1920 ja 1930-luku, on Suomen taiteessa vähän tutkittu ja vähän tunnettu aikakausi. Modernin kahdet kasvot on matkakertomus ristiriitaiseen, mutta kiehtovaan aikakauteen, joka alkoi Tarton rauhasta 1920 ja päättyi talvisodan syttymiseen. Kirjoittajan matkareittiä ovat ohjanneet esimerkit aikakauden keskeisten taiteilijoiden teoksista, jotka hän on valinnut Suomalaisten taidesäätiöiden yhdistyksen jäsenten kokoelmista.
Kahteen vuosikymmeneen mahtuu paljon: perinteistä kiinni pitävää kansallismielisyyttä ja kansainvälisesti suuntautunutta avantgardea, heräävää kaupunkikulttuuria ja maaseudun arvojen ihailua. Kesti kauan ennen kuin kansalaissodan repimä ja talouslaman murjoma nuori tasavalta ja sen taide löysivät identiteettinsä.
Kirjoittaja tarkastelee Suomen taiteen 1920 ja 1930-lukujen yhteyksiä kulttuurin koko kenttään yhteiskunnallisista murroksista kirjallisuuteen ja maailmannäyttelyistä taidekritiikkiin. Kirja osoittaa, että aikakauden taiteen kuva on monimuotoisempi kuin tähän saakka on ajateltu. Oliko modernilla sittenkin useammat kasvot?
Teoksen kirjoittaja Timo Valjakka on tunnustettu asiantuntija ja monipuolinen toimija kuvataiteen kentällä.