Varsinaissuomalaisen, Mynämäellä sijaitsevan Saaren kartanon värikkäitä vaiheita voidaan asiakirjojen avulla seurata aina 1200-luvulle asti, jolloin se oli Turun piispan omaisuutta. Kartano lienee ollut tärkeä kauppapaikka tätäkin aikaisemmin. 1500-luvulta alkaen Saari on toiminut niin kuninkaankartanona kuin everstin virkatalonakin, ja kartanoa ovat asuneet mm. Fleming- ja Aminoff-sukujen edustajat. Kartanon asukkaista tunnetuimpia lienee kuitenkin kreivi Augustin Ehrensvärd, joka nautti narsissien ja kielojen kauneudesta sekä herukoista ja pähkinäpensaista. Sen sijaan hänen riisinviljelykokeilunsa eivät onnistuneet.

Kahdeksan asiantuntijaa, joukossa maamme eturivin kartanotutkijoita mm. historian, arkeologian ja rakennushistorian alalta, on syventynyt Saaren kartanon vaiheisiin eri näkökulmista. Kirjassa esitellään uutta tutkimustietoa mm. kartanon varhaishistoriasta, kuninkaankartanovaiheesta sekä rakennus- ja maisemahistoriasta. Kirjaa elävöittää runsas kuvitus.