Ravinto on elämän ehto ja se saadaan pääosin maasta. Maanviljely on tehnyt mahdolliseksi elämän ja kulttuurien kasvun eri puolilla maailmaa, myös pohjoisessa Suomessa. Sukupolvien aikana on kuitenkin tapahtunut suuria muutoksia niin maanviljelystekniikassa kuin kaikessa muussakin maatalouteen liittyvässä. Sirpistä leikkuupuimuriin on pitkä matka.

Kolmiosainen Suomen maatalouden historia valaisee maanomistusolojen, maataloustekniikan, työnjaon ja tuottavuuden kehitystä sekä eri aikojen lainsäädännön ja maatalouspolitiikan vaikutuksia esihistorian ajoista omaan aikaamme saakka. Erityistä huomiota on kiinnitetty siihen arkiseen työhön, jonka keskellä menneiden aikojen ihmiset ovat eläneet ja toimeentulonsa hankkineet.

Tämä ensimmäinen osa käsittelee perinteisen maatalouden aikaa, joka esihistorian hämärästä alkaneena jatkui perinteen siirtämän taidon varassa 1800-luvun jälkipuoliskolle, koneiden ja koulujen aikaan.