Suomi Moskovasta nähtynä — Suurvaltapolitiikan, sisällissodan ja vallankumouksen leikkauspisteessä 1920-1930
Kähönen, Aappo
Product information
| Title: | Suomi Moskovasta nähtynä — Suurvaltapolitiikan, sisällissodan ja vallankumouksen leikkauspisteessä 1920-1930 | ||
| Authors: | Kähönen, Aappo (Author) | ||
| Product number: | 9789518584042 | ||
| Product form: | Paperback | ||
| Availability: | Delivery in 1-3 workdays | ||
| Price per piece: | 25,00 € (21,93 € vat 0 %) | ||
|
|||
| Publisher: | Suomalaisen Kirjallisuuden Seura |
| Series: | Historiallisia Tutkimuksia 285 |
| Edition: | 2021 |
| Publication year: | 2021 |
| Language: | Finnish |
| Pages: | 306 |
| Product family: | Autumn 2021 History Society Historiallisia Tutkimuksia Book Picks of the Month Christmas Market |
| Finnish library classification: | 92.72 Suomen historia v. 1921-1938 |
| YSO - General Finnish ontology: | kansainväliset suhteet, ulkopolitiikka, turvallisuuspolitiikka, suurvaltapolitiikka, Suomi-kuva, tavoitteet, kommunistiset puolueet, reunavaltiot, valtionmuodostus, sodanjälkeinen aika, sisällissodat, poliittinen historia, historia |
Suomi Moskovasta nähtynä selvittää Suomen roolia Neuvostoliiton ulkopolitiikassa Suomen itsenäisyyden ja neuvostovallan ensimmäisellä vuosikymmenellä. Mitä neuvostoulkopolitiikka tavoitteli Suomessa? Millaisten kontaktien kautta Neuvostoliitto sai tietoa Suomen ulkopolitiikasta? Mitä Neuvostoliitto Suomen suhteen pelkäsi?
Teoksessa Suomen roolia suhteutetaan Neuvostoliiton laajempaan ulkopolitiikkaan ja verrataan muihin sen läntisiin rajanaapureihin. Teos osoittaa, että Neuvostoliitossa Suomea tarkasteltiin pääsääntöisesti osana jotakin laajempaa kokonaisuutta, reunavaltioita tai Itämeren aluetta. Kansainvälisen tilanteen ohella sisällissodan jälkeinen valtion rakentaminen määritti vahvasti maiden suhdetta.
Tutkimus perustuu laajaan, aiemmin julkaisemattomaan venäläiseen arkistoaineistoon ja valottaa erityisesti ulkopoliittisen päätöksenteon ja sisäpolitiikan vuorovaikutusta.
Teoksessa Suomen roolia suhteutetaan Neuvostoliiton laajempaan ulkopolitiikkaan ja verrataan muihin sen läntisiin rajanaapureihin. Teos osoittaa, että Neuvostoliitossa Suomea tarkasteltiin pääsääntöisesti osana jotakin laajempaa kokonaisuutta, reunavaltioita tai Itämeren aluetta. Kansainvälisen tilanteen ohella sisällissodan jälkeinen valtion rakentaminen määritti vahvasti maiden suhdetta.
Tutkimus perustuu laajaan, aiemmin julkaisemattomaan venäläiseen arkistoaineistoon ja valottaa erityisesti ulkopoliittisen päätöksenteon ja sisäpolitiikan vuorovaikutusta.