Aineettomasta kulttuuriperinnöstä on tullut 2000-luvulla keskeinen käsite. Se kattaa esimerkiksi suullisen perinteen, esittävät taiteet ja sukupolvelta toiselle siirtyvät sosiaaliset käytännöt. Käsite on myös kiistanalainen. Miten ja miksi jotkin ilmiöt nimetään aineettomaksi kulttuuriperinnöksi? Kuka siitä päättää?

Teos tarkastelee monitieteisesti aineettoman kulttuuriperinnön historiaa ja tulevaisuutta sekä suomalaisessa että kansainvälisessä kontekstissa. Erityisesti käsitellään Unescon yleissopimuksen toimeenpanoa Suomessa. Kokoomateos on suunnattu niin tutkijoille, opiskelijoille kuin kulttuurialan toimijoillekin.

Teoksessa korostuvat aineettoman kulttuuriperinnön ekologiset, poliittiset ja eettiset ulottuvuudet. Näkökulmia avaavat esimerkiksi suomalaiset perintökohteet, kuten saunominen ja kaustislainen viulunsoitto.

Tutustu kirjaan SKS:n verkkosivuilla