Hennalan helvetti — Kasvatustyötä Hennalan kasarmeissa 1918
Wetterstrand, TuijaProduct information
Title: | Hennalan helvetti — Kasvatustyötä Hennalan kasarmeissa 1918 | ||
Authors: | Wetterstrand, Tuija (Author) | ||
Product number: | 9789518580860 | ||
Product form: | Hardcover | ||
Availability: | Delivery in 1-3 workdays | ||
Price: | 21,00 € (19,09 € vat 0 %) | ||
|
|||
Further information
Publisher: | SKS Kirjat |
Series: | Kirjokansi 214 |
Edition: | 2019 |
Publication year: | 2019 |
Language: | Finnish |
Pages: | 208 |
Product family: | Autumn 2019 History Treasures from the Book Cellar |
Finnish library classification: | 92 SUOMEN HISTORIA |
YSO - General Finnish ontology: | vankileirit, elinolot, kasvatus, vankeinhoito, poliittiset vangit, punaiset (Suomen sisällissota), rangaistuslaitokset, vankilat, uhrit, sisällissodat, historia |
Other formats or variants
Ebook, 2019 EPUB |
6,90 €
|
Description
Laittomat teloitukset, vankien mielivaltainen kohtelu, nälkäkuolemat ja saastaiset olot tekivät sotavankileirit kesällä 1918 maanpäällisiksi helveteiksi. Hennalassa kärsi pahimmillaan yli 10 000 punavankia.
Hennalan helvetti pureutuu Lahden Hennalan vankileirin kasvatusosaston toimintaan. Lahden sotavankila oli Suomen kolmanneksi suurin, ja se tunnetaan erityisesti Fellmannin pellosta ja naismurhista.
Sotavankilaitoksen kasvatusosasto pyrki tarjoamaan henkistä huoltoa ja virkistystoimintaa nälän, lian, ahtauden ja tautien vaivaamille punavangeille. Monet kasvatusosaston työmenetelmistä olivat nykynäkökulmasta varsin moderneja, kuten vankien kanssa käydyt ryhmä- ja yksityiskeskustelut, musiikin käyttö terapiamuotona, yleiseen mielipiteeseen vaikuttaminen lehtikirjoitusten avulla sekä kasvatustyöntekijöiden jalkautuminen vankien kotipaikkakunnille rauhoittelemaan tulehtunutta ilmapiiriä. Vilpitön yritys kohentaa vankien oloja epäonnistui kuitenkin pahasti, kun rankaisumieliala etenkin korkeammassa johdossa oli liian kova.
Hennalan helvetti pureutuu Lahden Hennalan vankileirin kasvatusosaston toimintaan. Lahden sotavankila oli Suomen kolmanneksi suurin, ja se tunnetaan erityisesti Fellmannin pellosta ja naismurhista.
Sotavankilaitoksen kasvatusosasto pyrki tarjoamaan henkistä huoltoa ja virkistystoimintaa nälän, lian, ahtauden ja tautien vaivaamille punavangeille. Monet kasvatusosaston työmenetelmistä olivat nykynäkökulmasta varsin moderneja, kuten vankien kanssa käydyt ryhmä- ja yksityiskeskustelut, musiikin käyttö terapiamuotona, yleiseen mielipiteeseen vaikuttaminen lehtikirjoitusten avulla sekä kasvatustyöntekijöiden jalkautuminen vankien kotipaikkakunnille rauhoittelemaan tulehtunutta ilmapiiriä. Vilpitön yritys kohentaa vankien oloja epäonnistui kuitenkin pahasti, kun rankaisumieliala etenkin korkeammassa johdossa oli liian kova.