Kansakunnan parhaaksi — suomalaiset naisten- ja lastensairaalat 1920-1940-luvulla
Henttonen, Maarit
Product information
| Title: | Kansakunnan parhaaksi — suomalaiset naisten- ja lastensairaalat 1920-1940-luvulla | ||
| Authors: | Henttonen, Maarit (Author) | ||
| Product number: | 9789522221247 | ||
| Product form: | Hardcover | ||
| Availability: | Delivery in 1-3 workdays | ||
| Price: | 19,00 € (17,27 € vat 0 %) | ||
|
|||
| Publisher: | Suomalaisen Kirjallisuuden Seura |
| Series: | Historiallisia tutkimuksia 247 |
| Edition: | 1. edition, 2009 |
| Language: | Finnish |
| Pages: | 394 |
| Product family: | Art and Architecture Historiallisia Tutkimuksia Treasures from the Book Cellar |
| Finnish library classification: | 72.2 Rakennukset. Rakennustyypit |
| YSO - General Finnish ontology: | sairaalat, lastensairaalat, naistentaudit, lastentaudit, terveydenhuoltolaitokset, arkkitehtuuri, suunnittelu, modernisaatio, sairaanhoito, erikoistuminen, hygienia, kansanterveys, terveyspolitiikka, arkkitehdit, historia |
Naisille ja lapsille suunnitellut sairaalat kuvastivat 1900-luvun alkupuolella yhtä modernin ajan erityispiirrettä, erikoistumista. Suomalaisen sairaala-arkkitehtuurin modernisaatioprosessiin paneutuva tutkimus tuo uutta tietoa juuri itsenäistyneen Suomen sairaalasuunnittelusta.
Teos osoittaa miten moderni sairaalasuunnittelu tapahtui eri alojen asiantuntijoiden yhteistyönä. Sairaaloista muodostui rationalisoinnin myötä teollisuuslaitosten tavoin toimivia tuotantokeskeisiä instrumentteja. Teoksessa valaistaan miten hygienian ja modernin sairaala-arkkitehtuurin liitosta tuli strategia, jonka avulla tuotettiin lääketieteellisesti ja esteettisesti hygieenisen tilan lisäksi myös pedagogista ja moraalista hygieniaa sekä luokkahygieniaa.
Teos osoittaa miten moderni sairaalasuunnittelu tapahtui eri alojen asiantuntijoiden yhteistyönä. Sairaaloista muodostui rationalisoinnin myötä teollisuuslaitosten tavoin toimivia tuotantokeskeisiä instrumentteja. Teoksessa valaistaan miten hygienian ja modernin sairaala-arkkitehtuurin liitosta tuli strategia, jonka avulla tuotettiin lääketieteellisesti ja esteettisesti hygieenisen tilan lisäksi myös pedagogista ja moraalista hygieniaa sekä luokkahygieniaa.