Aapisen ja katekismuksen tavaamisesta itsenäiseen lukemiseen luotaa kansanihmisten lukemiskulttuuria 1600-luvulta 1800-luvun alkuun. Tuona aikana lukeminen kehittyi pikkuhiljaa katekismuksen tekstien toistolukemisesta kohti monipuolisempien, usein edelleen uskonnollisten tekstien, kuten hartauskirjojen, postillojen ja Raamatun itsenäistä lukemista ja jopa niiden synnyttämien lukukokemusten ylös kirjaamista.

Teos on tieteellinen tutkimus, joka on tarkoitettu kaikille lukemisen historiasta kiinnostuneille. Se valottaa lukemisen historian tutkimukseen liittyviä näkökulmia, kokoaa yhteen varhaisemman suomalaisen lukemistutkimuksen tuloksia ja tuo uutta tietoa tavallista kansaa varten kirjoitetuista kirjoista sekä niiden käyttötarkoituksesta ja levinneisyydestä.