Aika ja identiteetti — katsauksia yksilön ja yhteisön väliseen suhteeseen keskiajalta 2000-luvulle
Moilanen, Laura-Kristiina; Sulkunen, Susannna
Produktinformation
| Titel: | Aika ja identiteetti — katsauksia yksilön ja yhteisön väliseen suhteeseen keskiajalta 2000-luvulle | ||
| Författare: | Moilanen, Laura-Kristiina (Redaktör) Sulkunen, Susannna (Redaktör) |
||
| Artikelnummer: | 9789517468725 | ||
| Form: | Mjukband | ||
| Tillgänglighet: | Leveranstid 1-3 vardagar | ||
| Pris: | 19,00 € (17,27 € moms 0 %) | ||
|
|||
| Förlag: | Suomalaisen Kirjallisuuden Seura |
| Serie: | Historiallinen arkisto 123 |
| Upplaga: | 1. upplaga, 2006 |
| Språk: | finska |
| Antal sidor: | 378 |
| Produktgrupp: | Kultur Historiallinen Arkisto Skatter från Bokkällaren |
| Bibliotekssignum: | 90.2 Allmän kulturhistoria |
| ALLFO - Allmän finländsk ontologi: | identiteetti, yksilöllisyys, yhteisöllisyys, kansallinen identiteetti, kielellinen identiteetti, ammatti-identiteetti, historia |
Aika ja identiteetti-kokoelmassa pohditaan identiteettiä yksilöllisenä ja kollektiivisena ilmiönä.
Teoksen artikkeleissa tarkastellaan monipuolisilla aikalaisaineistoilla, miten yksilön ja tämän identiteettiä muovaavien yhteisöjen välinen suhde on muuttunut keskiajalta 2000-luvulle. Oman aikamme käsitteen hyödyntäminen analyyseissä nostaa esiin myös ihmisyyden ajattomia peruselementtejä. Toisenlaisen näkökulman identiteettiin tarjoavat sen kansalliset tulkinnat. 1700-luvulta lähtien kansallisuudella on haviteltu valta-asemia; nykyään se kelpaa jopa huonekalujen markkinointivälineeksi. Ymmärryksellä kansallisesta identiteetistä on edelleen tärkeä merkitys. Ylikansallisten verkostojen hallitsemassa maailmassa yhteisiksi koetut juuret tuovat turvaa ja merkityksellistävät kokemuksia.
Tässä kirjassa kohtaavat empiria ja teoria, menneisyys ja nykypäivä.
Teoksen artikkeleissa tarkastellaan monipuolisilla aikalaisaineistoilla, miten yksilön ja tämän identiteettiä muovaavien yhteisöjen välinen suhde on muuttunut keskiajalta 2000-luvulle. Oman aikamme käsitteen hyödyntäminen analyyseissä nostaa esiin myös ihmisyyden ajattomia peruselementtejä. Toisenlaisen näkökulman identiteettiin tarjoavat sen kansalliset tulkinnat. 1700-luvulta lähtien kansallisuudella on haviteltu valta-asemia; nykyään se kelpaa jopa huonekalujen markkinointivälineeksi. Ymmärryksellä kansallisesta identiteetistä on edelleen tärkeä merkitys. Ylikansallisten verkostojen hallitsemassa maailmassa yhteisiksi koetut juuret tuovat turvaa ja merkityksellistävät kokemuksia.
Tässä kirjassa kohtaavat empiria ja teoria, menneisyys ja nykypäivä.