Menneinä vuosina Suomen maaseudulla nähtiin usein laukkuryssiä: pitkäpartaisia miehiä, jotka myivät kankaita ja pikkutavaraa kantamistaan laukuista tai hevostensa kuormista.

Nämä miehet hallitsivat pitkään Suomessa harjoitettua kiertokauppaa. Heidän kulkukauppansa oli pitkät ajat laitonta, sillä se oli ulkomaalaisilta kiellettyä. Viranomaisten ja suomalaisten kilpailijoiden painostuksesta huolimatta toiminta jatkui, koska sille oli oikeasti tarvetta.

Kiertokaupalla oli merkityksensä maaseudun tavarantarjonnassa. Oman lukunsa muodosti myös toiminta aivan toisella alalla: vaatetusteollisuudessa, jonka tunnetuimpia saavutuksia olivat James-farmarit.

Kulkukauppiaista kauppaneuvoksiin on ensimmäinen yleisesitys itäkarjalaisten liiketoiminnan kaikista osa-alueista.