Metsäteollisuuden maa 1-5
Kuisma, MarkkuProduktinformation
Titel: | Metsäteollisuuden maa 1-5 | ||
Författare: | Kuisma, Markku (Redaktör) | ||
Artikelnummer: | 9517467494 | ||
Form: | Produkt med flera delar | ||
Tillgänglighet: | Leveranstid 1-3 vardagar | ||
Pris: | 90,00 € (81,82 € moms 0 %) | ||
|
|||
Ytterligare information
Förlag: | SKS Kirjat |
Upplaga: | 1. upplaga, 2006 |
Språk: | finska |
Produktgrupp: | Historia |
Bibliotekssignum: | 92 FINLANDS HISTORIA |
Referat
Metsäteollisuus on yhä edelleen 2000-luvun alussa keskeinen suomalaista yhteiskuntaa, taloutta, luontoa, kulttuuria ja politiikkaa muovaava tekijä huolimatta vuosituhannen vaihteen rajuista rakennemuutoksista. Se joka haluaa tietää, mikä liikuttaa Suomea, sen on tiedettävä mikä liikuttaa metsäyhtiöitä. Metsäyhtiöiden ja -teollisuuden liikevoimiin paneutuminen pakottaa puolestaan pohtimaan kansainvälisen järjestelmän ja voima-asetelmien suhdetta kansalliseen kehitykseen ja sen sisäisiin ristiriitoihin.
Metsäteollisuuden maa 1-5 tarkastelee sitä, miten metsäteollisuus - ja laajemminkin metsien kaupallinen ja teollinen hyödyntäminen - on vaikuttanut Suomen taloudelliseen, yhteiskunnalliseen ja poliittiseen kehitykseen, ja miten toisaalta Suomi yhteiskuntana ja poliittisena järjestelmänä on muovannut metsäteollisen toiminnan edellytyksiä. Tutkimus esittää tärkeän kysymyksen: mitkä voimat synnyttivät modernin Suomen, miten Suomesta tuli Suomi?
Sarjan ensimmäisen osan, professori Markku Kuisman kirjoittaman Metsäteollisuuden maa. Suomi, metsät ja kansainvälinen järjestelmä 1620-1920 käsittämän kolmen vuosisadan kuluessa Suomi integroitui länsieurooppalaiseen talousjärjestelmään metsätuotteiden viennin välityksellä, moderni saha- ja paperiteollisuus syntyi ja suuret metsäyhtiöt muodostuivat. Maan irtautuessa Venäjästä perustettiin myös metsäteollisuuden järjestöt, jotka saivat ensimmäisen tulikasteensa avatessaan syvään kriisiin ajautuneelle Suomelle uudet markkinat lännestä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä.
Tästä perusasetelmasta jatkaa sarjan toinen osa, dosentti Kai Häggmanin kirjoittama Metsän tasavalta. Suomalainen metsäteollisuus politiikan ja markkinoiden ristiaallokossa 1920-1939, jossa paneudutaan maailmansotien väliseen itsenäisen Suomen rakennuskauteen. Aikakautta luonnehtivat taloudellinen nationalismi, syvä lama, vahvat kansainväliset kartellit ja diktatuurien nousu, mutta myös nopea yhteiskunnallinen kehitys, jossa metsäteollisuuden ripeällä kasvulla oli Suomessa suuri merkitys. Suomi kytkeytyi myös metsäteollisuusvientinsä voimalla kiinteästi Länsi-Eurooppaan ja haki - jälleen osittain metsäteollisuuden vientietujen saattelemana - läheisempää yhteyttä Skandinaviaan.
Sarjan muut, vuosina 2007-2008 julkaistut osat käsittelevät toisen maailmansodan aikaa jälkivaiheineen, talouskasvun ja kauppapoliittisen integraation kautta 1950-luvulta 1970-luvulle ja lopulta vuosituhannen viimeisiä vuosikymmeniä, jolloin ensin öljykriisit ja pian kansainvälisten voimasuhteiden syvä murros yhdessä kiihtyvän globalisaation kanssa väänsivät Suomea ja koko maailmaa uudenlaisiin asentoihin.
Metsäteollisuuden maa 1-5 tarkastelee sitä, miten metsäteollisuus - ja laajemminkin metsien kaupallinen ja teollinen hyödyntäminen - on vaikuttanut Suomen taloudelliseen, yhteiskunnalliseen ja poliittiseen kehitykseen, ja miten toisaalta Suomi yhteiskuntana ja poliittisena järjestelmänä on muovannut metsäteollisen toiminnan edellytyksiä. Tutkimus esittää tärkeän kysymyksen: mitkä voimat synnyttivät modernin Suomen, miten Suomesta tuli Suomi?
Sarjan ensimmäisen osan, professori Markku Kuisman kirjoittaman Metsäteollisuuden maa. Suomi, metsät ja kansainvälinen järjestelmä 1620-1920 käsittämän kolmen vuosisadan kuluessa Suomi integroitui länsieurooppalaiseen talousjärjestelmään metsätuotteiden viennin välityksellä, moderni saha- ja paperiteollisuus syntyi ja suuret metsäyhtiöt muodostuivat. Maan irtautuessa Venäjästä perustettiin myös metsäteollisuuden järjestöt, jotka saivat ensimmäisen tulikasteensa avatessaan syvään kriisiin ajautuneelle Suomelle uudet markkinat lännestä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä.
Tästä perusasetelmasta jatkaa sarjan toinen osa, dosentti Kai Häggmanin kirjoittama Metsän tasavalta. Suomalainen metsäteollisuus politiikan ja markkinoiden ristiaallokossa 1920-1939, jossa paneudutaan maailmansotien väliseen itsenäisen Suomen rakennuskauteen. Aikakautta luonnehtivat taloudellinen nationalismi, syvä lama, vahvat kansainväliset kartellit ja diktatuurien nousu, mutta myös nopea yhteiskunnallinen kehitys, jossa metsäteollisuuden ripeällä kasvulla oli Suomessa suuri merkitys. Suomi kytkeytyi myös metsäteollisuusvientinsä voimalla kiinteästi Länsi-Eurooppaan ja haki - jälleen osittain metsäteollisuuden vientietujen saattelemana - läheisempää yhteyttä Skandinaviaan.
Sarjan muut, vuosina 2007-2008 julkaistut osat käsittelevät toisen maailmansodan aikaa jälkivaiheineen, talouskasvun ja kauppapoliittisen integraation kautta 1950-luvulta 1970-luvulle ja lopulta vuosituhannen viimeisiä vuosikymmeniä, jolloin ensin öljykriisit ja pian kansainvälisten voimasuhteiden syvä murros yhdessä kiihtyvän globalisaation kanssa väänsivät Suomea ja koko maailmaa uudenlaisiin asentoihin.