Tutkimuksessa avataan peittelemättömästi näkymää professori Väinö Voionmaan (1869−1947) puolue- ja geopoliittisten linjausten rakentumiseen ja politiikanteon karuun arkeen, valtataisteluihin, epäilyksiin ja ahdistuksiin. Voionmaa oli Suur-Suomi-ideologi, historiallisen geopolitiikan ja aluehistorian uranuurtaja, Friedrich Ratzelin ja J. V. Snellmanin ymmärtäjä, kiihkeä sosialisti, yksittäisten poliitikkojen vallanpalvonnan ankara vastustaja ja kansanvallan puolestapuhuja. Hän taisteli yliopiston ruotsinkielistä eliittiä, Suomen natsi-Saksa-suuntausta ja oman puolueensa tannerilaisia vastaan. Näissä kamppailuissa ikääntyvä poliitikko pani kaikkensa peliin, riutui ja kärsi sekä henkisesti että fyysisesti.