Teoksessa tarkastellaan tutkimustiedon objektiivisuutta menneisyyden maanhallintaan liittyneissä kysymyksissä. Teema on tärkeä myös nykyajan pohjoisten alueiden maanomistuskiistojen ymmärtämisessä, sillä niihin liittyneissä kannanotoissa on vedottu voimakkaasti historiaan ja perusteltu nimenomaan menneisyydellä oikeutta maanhallintaan.
Tutkimuksessa luodaan pitkän aikavälin kokonaiskuva pohjoisen asutuksen ja elinkeinojen historiasta sekä hallinto- ja verotushistorian kehityslinjoista. Tavoitteena on ollut Samuli Paulaharjun sanoja lainaten halu tietää, ketkä ovat "käydä käpsehtineet" vanhan Lapin valtamailla, ketkä ovat hallinneet ja käyttäneet lapinmaita. Näihin Lapin historian peruskysymyksiin tutkimus tuo runsaasti uutta ja vankasti perusteltua tietoa, jolloin monet aiemmat tulkinnat alueen historiasta osoittautuvat suorastaan myyttisiksi. Lukijalle hahmottuu, kuinka vuosisatojen kuluessa Lapista muodostui lannan tuoksuinen maa, Lapin ja Lannan maa, jossa saamelainen ja talonpoikainen elämänmuoto nivoutuivat toisiinsa.