Vepsänmaa ja vepsäläiset lienevät suomalaisille vähiten tunnettuja vielä voimissaan olevista itämerensuomalaisista sukulaiskansoistamme. Muinoin vepsäläiset olivat kaupan välittäjiä arabimaiden, Bysantin ja pohjoisen Euroopan välillä. Tästä kertovat arkeologiset löydöt sekä vepsänkielinen paikannimistö Volgan vesistön ja Vienanmeren välillä. Venäjän valtakunnan voimistuessa keskiajalla vepsäläisten merkitys kuitenkin väheni ja heistä tuli yksi tsaarien Venäjän ja sittemmin Neuvostoliiton unohdetuista kansoista.

Vepsän kieli ja kulttuuri ovat olleet tutkimuksen kohteena Suomessa, Venäjällä ja Virossa. Tässä teoksessa vepsäläissyntyiset asiantuntijat kirjoittavat puhutun nykykielen olemuksesta ja parhaillaan tapahtuvasta kirjakielen luomisesta. Kansankulttuuri, uskomukset, folklore ja kansanmusiikki saavat sijansa suomalaisin, virolaisin ja venäläisin kirjoittajavoimin.

Ensimmäisen kerran tarjotaan suomenkieliselle lukijakunnalle väestönlaskentatietoihin perustuva laaja katsaus Vepsän kansan historiaan vallankumouksen ja neuvostovallan pyörteissä. Kirjassa käsitellään vepsäläisten suhtautumista minuuteensa uuden vuosituhannen alkaessa. Teoksessa on käytetty ennen julkaisematonta kuvamateriaalia. Tämä julkaisu on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Tampereen kaupungin yhteistyön tulosta.