Teoksen tutkimukset viktoriaanisen Englannin, autonomian ajan loppupuolen Suomen ja Unkarin aatehistoriasta osoittavat yhtälailla eurooppalaisen ajattelun vivahteikkuuden kuin siinä vallinneet yhdensuuntaiset poliittiset virtauksetkin. Nyt kuolleiksi kuviteltujen ideologioiden mahti perustui niiden tosilta ja vetoavilta näyttäviin perusteluihin - tieteen nimissä tahdottiin uskottavasti muuttaa maailmaa. Luonnontieteistä saadut selitysmallit ja käsitteet olivat käyttökelpoisia uudistusvaatimuksia ajattaessa. Ideologioitten kesken käytiin aatteellista sotaa, eikä vain kannattajista, vaan myös moraalisesta oikeudesta saada valtaa ja johtaa.