Jääkärit 1918 on kuvaus johtajuudesta ja suomalaisen sotilasjohtamisen muotoutumisesta itsenäisyytemme alkuhetkillä. Jarkko Kempin ja Jukka I. Mattilan teos kertoo Saksassa vuosina 1915-1918 Jääkäripataljoona 27:ssä koulutettujen jääkärien sijoittumisesta valkoisen armeijan päällystötehtäviin.
Teos luo kuvan käytännön rintamajohtajista, jotka sovelsivat saamaansa koulutusta sisällissodan alkeellisissa oloissa. Kuvaavien esimerkkien ja muistelmien kautta kirja kertoo, miten sotaa johdettiin ja kuinka yksittäiset jääkärijohtajat hyödynsivät sodan aikana enemmän luontaisia kykyjään ja tervettä järkeä kuin Saksassa saatuja sotilasoppeja. Suurin osa jääkäreistä sai Saksassa sotilaan peruskoulutuksen, mutta joutui Suomessa ottamaan vastuulleen komppanianpäällikön ja vastaavan tason vaativampia johtajatehtäviä, joihin heillä ei ollut tarvittavaa koulutusta.
Jääkäriliikkeen ja jääkäreiden historiaa on tutkittu ja esitetty monista näkökulmista, mutta jääkärien johtamisosaamisen kehittyminen ja johtamistoiminnan merkitys joukkojen koulutuksessa ja sisällissodan taisteluissa on jäänyt katveeseen.