Talvisodassa Viipurin hiippakunnan 91 seurakunnasta yli puolet menetti alueensa osittain tai kokonaan ja seurakuntiin kuuluneet 390 000 henkeä evakuoitiin eri puolille Suomea. Evakkoon lähteneet seurakunnat muodostivat Viipurin-Mikkelin hiippakunnan piispan johdolla kanta- Suomeen itsenäisten siirtoseurakuntien verkoston, joka vahvisti karjalaisten yhteydentunnetta ja edisti heidän sopeutumistaan uusiin oloihin.

Kirjassa selvitetään, miten kirkko suoriutui evakkoon lähteneiden seurakuntiensa hoitamisesta ja miten Viipurin-Mikkelin hiippakunta huolehti siirtoseurakunnista, niiden hallinnosta, taloudesta ja sielunhoidosta talvisodan evakossa, sen jälkeen sodan tuhoamissa Karjalan seurakunnissa jatkosodan aikana ja vihdoin sodan jälkeisessä lopullisessa evakossa.