Suomalaista kuntaliitoskeskustelua hallitsee kustannustehokkuuden ja kilpailukyvyn parantamisen paatos. Liitosten emotionaaliset, kulttuuriset ja kokemukselliset vaikutukset ovat jääneet paljon vähemmälle huomiolle.

Tämä kirja koottiin tuota tutkimuksellista vajetta täyttämään. Pöydällä on poliittis-hallinnollisten muutosten vaikutus kulttuurisiin ilmiöihin. Miten aluerakenteen muutos vaikuttaa kotiseutuun, yhdistystoimintaan ja kulttuuripalveluihin? Miltä muutos tuntuu kirjastossa, kyläseurassa tai kotoisessa arjessa?

Kirjan kymmenen artikkelia jakaantuu kolmeen jaksoon. Ensimmäisessä tarkastellaan paikkaperustaisuuden ja paikallisidentiteetin kestävyyden ilmiöitä sekä valtionrajat ylittävien hallinnollisten aluerakenteiden merkitystä yhteisön muodostumiselle. Toinen osio esittelee kuntaliitoksista saatuja kokemuksia yhdistystoiminnan, paikallismuseoiden, kirjastojen ja elävän musiikin esimerkeillä. Kolmannessa osiossa huomio kiinnittyy rajamuutosten arkiseen kokemukseen mielikuvien tasolla.

Kohteita ovat muun muassa nykyisessä Kokkolassa sijaitseva Tankarin saari, itsenäisinä pysyneet Iitin ja Kuortaneen kunnat sekä Seinäjoen, Oulun, Salon ja Jyväskylän monikuntaliitokset.

Kirjoittajat ovat tutkimusryhmän johtajia ja väitöskirjan tekijöitä kuudessa suomalaisessa yliopistossa (HY, VY, TY, JY, OY ja Taideyliopiston SibA). He edustavat aluehistorian, kansatieteen, maantieteen, aluetieteen, musiikin tutkimuksen ja hallintotieteen aloja.