Mikael Agricola kirjoitti esipuheet suomentamiinsa Vanhan testamentin kirjoihin, Psalttariin, Jesajan ja Danielin kirjoihin sekä kahteentoista niin kutsuttuihin pieniin profeettoihin. Suurin osa esipuheista on peräisin Lutherin Raamatusta ja ruotsalaisesta vuoden 1541 Kustaa Vaasan Raamatusta. Agricola on lisäksi käyttänyt lähteinään Augustinuksen, Basileios Suuren ja Hieronumuksen sekä Sebastian Münsterin kommentaareja.

Esipuheet eivät olleet Jumalan sanaa, vaan niiden tarkoitus oli sen selittäminen. Siksi niitä ei ollut tarpeen kääntää sanatarkasti, vaan Agricola on voinut valikoida ja muokata lähtötekstejään.

Tästä kriittisestä editiosta käy ilmi, miten Agricola suomensi lähtötekstiensä esipuheita. Teoksessa hänen esipuheensa ja niiden lähteet esitetään rinnakkain painettuina.

Teos liittyy Simo Heinisen aikaisempiin Agricolan raamatunsuomennostyötä käsitteleviin tutkimuksiin: Mikael Agricolan psalmisummaariot (1992), Mikael Agricolan Vanhan testamentin summaariot (1993), Mikael Agricolan Psalttarin reunahuomautukset (1994) Mikael Agricola raamatunsuomentajana (1999), Mikael Agricolan Vanhan testamentin reunahuomautukset (2008) Mikael Agricola psalmien suomentajana (2020) ja Mikael Agricolan Uuden testamentin reunahuomautukset (2023).