Moskovalainen — Ruotsi, Suomi ja Venäjä 1478-1721
Tarkiainen, KariTuotetiedot
Nimeke: | Moskovalainen — Ruotsi, Suomi ja Venäjä 1478-1721 | ||
Alkuteos: | Moskoviten. Sverige och Ryssland 1478–1721 | ||
Tekijät: | Tarkiainen, Kari (Kirjoittaja) | ||
Tuotetunnus: | 9789518585742 | ||
Tuotemuoto: | Pehmeäkantinen kirja | ||
Saatavuus: | Toimitusaika 1-3 arkipäivää | ||
Ilmestymispäivä: | 28.9.2022 | ||
Hinta: | 34,00 € (30,91 € alv 0 %) | ||
|
|||
Lisätiedot
Alkuteos: | Moskoviten. Sverige och Ryssland 1478–1721 |
Kustantaja: | Suomalaisen Kirjallisuuden Seura |
Sarja: | Historiallisia Tutkimuksia 286 |
Painos: | 2022 |
Julkaisuvuosi: | 2022 |
Kieli: | suomi |
Sivumäärä: | 432 |
Tuoteryhmät: | Syksy 2022 Historiallisia Tutkimuksia Historia Keskiaika |
Kirjastoluokka: | 97 ITÄ-EUROOPAN HISTORIA |
YSO - Yleinen suomalainen asiasanasto: | kansainväliset suhteet, suurvaltapolitiikka, kauppasuhteet, Venäjä-kuva, ruotsalaiset, sotahistoria, uskontohistoria, poliittinen historia, historia |
Esittelyteksti
Ajankohtainen historiateos Venäjän ja lännen välisestä suhteesta.
Professori Kari Tarkiainen kertoo Suomen, Ruotsin ja Venäjän historiasta aikana, jolloin Moskovan valtakunta tunkeutui Euroopan tietoisuuteen alistettuaan valtaansa Novgorodin kauppatasavallan. Kausi päättyy suuren Pohjan sodan jälkeen Uudenkaupungin rauhaan 1721, murrokseen, jolloin länsimaistuva Venäjä alkoi muuttua yhdeksi Euroopan suurvalloista.
Tämän yhtenäisen valtiollisen ja kirkollisen kulttuurin ajan keskeisiä nimiä olivat Iivana IV ”Julma” ja Pietari Suuri. Heidän rakentamansa laajeneva suurvalta oli yhteiskuntana moni-ilmeinen ja rikas, mutta lännestä katsottuna kovin vieras. Venäjä oli länsimaalaisten mielikuvissa barbaarinen, länsimaat taas venäläisten katsomuksissa perverssejä.
Ruotsin valtakunnan, sen itäisen osan Suomen ja Moskovan välisiä suhteita hallitsi epäluulo, ja molemmille tärkeästä kaupankäynnistä huolimatta rauhallisen rinnakkaiselon rikkoivat sodat ja Itämeren alueen suurvaltapyrkimykset.
Ajankohtainen teos pureutuu syvälle aikakauteen, jonka tarkastelu avaa myös toiseuden ja vierauden käsitteitä ja selittää pelon vaikutusta politiikkaan. Lopputulos, värikäs panoraama elämän eri aloilta, syventää kuvaa Venäjän ja lännen välisen suhteen historiallisesta taustasta.
Vuoden historiateos -ehdokas 2022.
Professori Kari Tarkiainen kertoo Suomen, Ruotsin ja Venäjän historiasta aikana, jolloin Moskovan valtakunta tunkeutui Euroopan tietoisuuteen alistettuaan valtaansa Novgorodin kauppatasavallan. Kausi päättyy suuren Pohjan sodan jälkeen Uudenkaupungin rauhaan 1721, murrokseen, jolloin länsimaistuva Venäjä alkoi muuttua yhdeksi Euroopan suurvalloista.
Tämän yhtenäisen valtiollisen ja kirkollisen kulttuurin ajan keskeisiä nimiä olivat Iivana IV ”Julma” ja Pietari Suuri. Heidän rakentamansa laajeneva suurvalta oli yhteiskuntana moni-ilmeinen ja rikas, mutta lännestä katsottuna kovin vieras. Venäjä oli länsimaalaisten mielikuvissa barbaarinen, länsimaat taas venäläisten katsomuksissa perverssejä.
Ruotsin valtakunnan, sen itäisen osan Suomen ja Moskovan välisiä suhteita hallitsi epäluulo, ja molemmille tärkeästä kaupankäynnistä huolimatta rauhallisen rinnakkaiselon rikkoivat sodat ja Itämeren alueen suurvaltapyrkimykset.
Ajankohtainen teos pureutuu syvälle aikakauteen, jonka tarkastelu avaa myös toiseuden ja vierauden käsitteitä ja selittää pelon vaikutusta politiikkaan. Lopputulos, värikäs panoraama elämän eri aloilta, syventää kuvaa Venäjän ja lännen välisen suhteen historiallisesta taustasta.
Vuoden historiateos -ehdokas 2022.