Piispa Wallinmaan surma — Partisaani-isku Saariselällä 1943
Jalovaara, VilleTuotetiedot
Nimeke: | Piispa Wallinmaan surma — Partisaani-isku Saariselällä 1943 | ||
Tekijät: | Jalovaara, Ville (Kirjoittaja) | ||
Tuotetunnus: | 9789518583236 | ||
Tuotemuoto: | E-kirja, EPUB | ||
Saatavuus: | Heti ladattavissa | ||
Ilmestymispäivä: | 14.9.2021 | ||
Hinta: | 6,90 € (6,27 € alv 0 %) | ||
|
|||
Lisätiedot
Kustantaja: | SKS Kirjat |
Painos: | 2021 |
Julkaisuvuosi: | 2021 |
Kieli: | suomi |
Tiedostoformaatti: | EPUB |
Suojaustapa: | Vesileima |
Sivumäärä: | 235 |
Tuoteryhmät: | E-kirjat |
Kirjastoluokka: | 92 SUOMEN HISTORIA |
Muut formaatit tai variantit
Kovakantinen kirja, 2021 |
29,00 €
|
Esittelyteksti
Rovaniemeltä matkaan lähtenyt linja-auto lähestyi 4.7.1943 aamuyöllä Inarin Laanilaa, kun helvetti repesi ympärillä. Tien varressa väijyksissä olleet partisaanit alkoivat tulittaa bussia konepistooleilla ja räjäyttivät edessä olevan sillan. Kaikki uskoivat loppunsa tulleen.
Piispa Yrjö Wallinmaa menehtyi Suomen tunnetuimmassa partisaani-iskussa. Miksi hänet surmattiin? Oliko isku kohdistettu Suomen luterilaisen kirkon johtoa vastaan? Vankkaan arkistoaineistoon pohjautuva dosentti Ville Jalovaaran teos Piispa Wallinmaan surma piirtää tarkan kuvan tapahtumien etenemisestä ja vastaa tähän edelleen monia Lapissa askarruttavaan kysymykseen.
Neuvostopartisaanit tekivät jatkosodan aikana kymmeniä hyökkäyksiä suomalaisiin siviilikohteisiin. Iskuissa surmattiin lähes kaksisataa siviiliä, ja ne aiheuttivat suurta pelkoa ja epävarmuutta rajaseuduilla. Sodanjälkeisessä Suomessa iskut olivat tabu, joka murtui vasta Neuvostoliiton kaatumisen myötä.
Piispa Yrjö Wallinmaa menehtyi Suomen tunnetuimmassa partisaani-iskussa. Miksi hänet surmattiin? Oliko isku kohdistettu Suomen luterilaisen kirkon johtoa vastaan? Vankkaan arkistoaineistoon pohjautuva dosentti Ville Jalovaaran teos Piispa Wallinmaan surma piirtää tarkan kuvan tapahtumien etenemisestä ja vastaa tähän edelleen monia Lapissa askarruttavaan kysymykseen.
Neuvostopartisaanit tekivät jatkosodan aikana kymmeniä hyökkäyksiä suomalaisiin siviilikohteisiin. Iskuissa surmattiin lähes kaksisataa siviiliä, ja ne aiheuttivat suurta pelkoa ja epävarmuutta rajaseuduilla. Sodanjälkeisessä Suomessa iskut olivat tabu, joka murtui vasta Neuvostoliiton kaatumisen myötä.