Kähösen tutkimus osoittaa, että Neuvostoliiton näkökulmasta neuvostoliittolais-suomalaisten suhteiden tosiasiallinen sisältö 1950-luvun toisella puoliskolla erosi selvästi sekä senaikaisesta että myöhemmästä ystävyys- ja luottamusretoriikkaan pohjaavasta julkisesta kuvasta. Samalla kun oikeiston ja vasemmiston välinen jako Suomessa korostui 1950-luvun jälkipuolella, Neuvostoliiton kritisointi voimistui ja se pelkäsi muutosten vaikuttavan myös Suomen ulkopolitiikkaan. YYA-sopimuksen turvallisuuspoliittisille sitoumuksille oli Neuvostoliiton kannalta saatava lisätakuut kontrolloimalla myös Suomen sisäpolitiikkaa ja taloussuhteita, erityisesti kansainvälisten kriisien yhteydessä. Teos on englanninkielinen.