Eino Leinon neljä Kalevala-aiheista näytelmää yhtenä niteenä.
Eino Leinon Tuonelan joutsen ilmestyi 1898 mutta oli kirjoitettu pari vuotta aikaisemmin. Se on kansallisen symbolismimme nerokkaaksi sanottu avausteos, jonka yksilöllisen totuudenetsijän tematiikka saa pari vuotta myöhemmin Sota valosta -näytelmässä rinnalleen sortovuosiin liittyvää poliittista ja kulttuuripoliittista materiaalia, huolta siitä, että Suomen kansallinen nousu uhkaa taittua.
1905 ilmestyneessä Väinämöisen kosinta "karkelokuvaelmassa" huoli on kääntynyt pessimismiksi: "kauneus ja onni jäävät saavuttamattomiksi unikuviksi", sanoo Pirjo Lyytikäinen johdannossaan. 1917 ilmestynyt Karjalan kuningas liittyy Helkavirsien 2. sarjaan ja on "sanonnan taiteena sen tasolla. Se on leinolainen mysteerio-näytelmä." (Lauri Viljanen) Mutta se on myös syntyajastaan kasvavaa poliittista teatteria.
Kirjan esipuheen on kirjoittanut Pirjo Lyytikäinen.