Hyödyllisen tiedon piirit — Tutkimuksia papistosta, rahvaasta ja tiedon rakentumisesta 1700-luvulla

Laine, Esko M.; Ahokas, Minna
Titel: Hyödyllisen tiedon piirit — Tutkimuksia papistosta, rahvaasta ja tiedon rakentumisesta 1700-luvulla
Författare: Laine, Esko M. (Redaktör)
Ahokas, Minna (Redaktör)
Artikelnummer: 9789522229311
Form: Mjukband
Tillgänglighet: Leveranstid 1-3 vardagar
Pris: 38,00 € (34,55 € moms 0 %)


Förlag: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Serie: Historiallisia Tutkimuksia 277
Upplaga: 2018
Utgivningsår: 2018
Språk: finska
Antal sidor: 262
Produktgrupp: Historia
Historiallisia tutkimuksia
Bibliotekssignum: 28.7109 Suomen kirkkohistoria
Nationalbibliotekets ämnesord: 1700-luku, tieto, tiedonkäsitys, valistuksen aika, hyödyllisyys, hyöty, käsitteet, oikeellisuus, kontrolli, papisto, papit, roolit, kansanvalistus, kristillinen kasvatus, kansa, luonnontieteet, opetus, kirjahistoria, almanakat, uskonnollinen kirjallisuus, sääty-yhteiskunta, tieteenhistoria, historia, Suomi, Ruotsi, Frosterus, Johannes Abrahami, Thomas Ragvaldinpoika
Tieto määritti tunnetusti valistuksen vuosisataa, mutta mitä sillä 1700-luvulla tarkoitettiin? Tiedonsosiologian klassikoiden Peter L. Bergerin ja Thomas Luckmannin mukaan tieto rakentuu sosiaalisten vuorovaikutustilanteiden ja prosessien tuloksena. Tiedon historia kattaa siksi laajemman tiedon muotojen kirjon kuin tieteen historia. Siihen kuuluu olennaisesti myös unohtuneiden, harvinaisten ja tuhoutuneiden tiedonmuotojen tarkastelu.

Tietoon liittyi 1700-luvulla olennaisesti hyöty, joka muodosti keskeisen osan vapaudenajan ruotsalaista kulttuuria erityisesti 1730-1760-luvuilla. Hyödyllinen tieto johdatti myös oikeanlaiseen oppiin ja elämäntapaan.

Hyödyllisen tiedon piirit -teoksessa viisi kirja- ja kirkkohistorian tutkijaa analysoi tietoa ja tiedon verkostoja. Esille nousevat kysymykset oikeudesta tietoon ja sen välittämiseen, tiedon ja uskon suhde sekä tiedon levittämisen moninaiset pyrkimykset esimerkiksi lastenkirjojen, almanakkojen ja Pro Fide et Christianismo -seuran julkaisujen muodossa. Teoreettisista lähtökohdistaan huolimatta teos tarjoaa runsaasti yleistajuisia virikkeitä tiedon merkityksen pohtimiseen totuudenjälkeiseksi kutsuttuna aikanamme.