Satuperinteestä nykyrunoon — Suullisen perinteen ja kirjallisuuden yhteyksiä
Hämäläinen, Niina; Karhu, Hanna; Vuorikuru, SiljaProduktinformation
Titel: | Satuperinteestä nykyrunoon — Suullisen perinteen ja kirjallisuuden yhteyksiä | ||
Författare: | Hämäläinen, Niina (Redaktör) Karhu, Hanna (Redaktör) Vuorikuru, Silja (Redaktör) |
||
Artikelnummer: | 9789518580303 | ||
Form: | Mjukband | ||
Tillgänglighet: | Leveranstid 1-3 vardagar | ||
Pris: | 24,00 € (21,82 € moms 0 %) | ||
|
|||
Ytterligare information
Förlag: | Suomalaisen Kirjallisuuden Seura |
Serie: | Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1446 |
Upplaga: | 2019 |
Utgivningsår: | 2019 |
Språk: | finska |
Antal sidor: | 326 |
Produktgrupp: | Litteraturvetenskap SKS:n Toimituksia |
Bibliotekssignum: | 86 LITTERATURVETENSKAP |
ALLFO - Allmän finländsk ontologi: | kansanperinne, kaunokirjallisuus, vuorovaikutus, suullinen perinne, kirjallinen kulttuuri, tekstualisaatio, vaikutteet, aiheet, genret, kansanrunous, kansankertomukset, kirjallisuudentutkimus, suomenkielinen kirjallisuus, suomenruotsalainen kirjallisuus, folkloristiikka |
Referat
Kuinka horjumattomia ovat suullisen ja kirjallisen rajat? Millaisia suullisen perinteen ja kaunokirjallisten tekstien väliset suhteet ovat? Millaisin analyyttisin työvälinein suullisen perinteen ja kaunokirjallisten tekstien suhteita voidaan tarkastella?
Satuperinteestä nykyrunoon - Suullisen perinteen ja kirjallisuuden yhteyksiä liikkuu folkloristiikan ja kirjallisuudentutkimuksen rajapinnoilla. Kokoelman artikkeleissa tarkastellaan niin Lumikki-sadun toisintoja, kansankirjoittajien kirjeitä kuin 1800-luvun virsiaineistoja. Monet tutut teokset Kantelettaresta Maiju Lassilan tuotantoon avautuvat kirjassa uusilla tavoilla. Toisaalta tarkasteltavana on myös aiemmin vähäisesti tutkittua aineistoa, kuten arkkiveisuja ja rekilauluja. Teoksen aikajänne ulottuu 1700-luvulta nykypäiviin, ja kohdekirjailijat vaihtelevat L. Onervasta Monika Fagerholmiin ja Otto Manniseen.
FT, tutkija Niina Hämäläinen johtaa SKS:n ja Kordelinin säätiön rahoittamaa digitaalista, kriittistä Avoin Kalevala -projektia (2018-2020).
FT Hanna Karhu työskentelee Helsingin yliopistossa tutkijana. Tällä hetkellä hän tutkii Mannisen tuotannon ja rekilaulujen yhteyksiä.
FT Silja Vuorikuru työskentelee Helsingin yliopistossa post doc -tutkijana. Tällä hetkellä hän tutkii Suomen ja Viron kaunokirjallisia yhteyksiä. Vuorikurun kirjailijaelämäkerta Aino Kallaksesta Maailman sydämessä ilmestyi vuonna 2017 (SKS).
Satuperinteestä nykyrunoon - Suullisen perinteen ja kirjallisuuden yhteyksiä liikkuu folkloristiikan ja kirjallisuudentutkimuksen rajapinnoilla. Kokoelman artikkeleissa tarkastellaan niin Lumikki-sadun toisintoja, kansankirjoittajien kirjeitä kuin 1800-luvun virsiaineistoja. Monet tutut teokset Kantelettaresta Maiju Lassilan tuotantoon avautuvat kirjassa uusilla tavoilla. Toisaalta tarkasteltavana on myös aiemmin vähäisesti tutkittua aineistoa, kuten arkkiveisuja ja rekilauluja. Teoksen aikajänne ulottuu 1700-luvulta nykypäiviin, ja kohdekirjailijat vaihtelevat L. Onervasta Monika Fagerholmiin ja Otto Manniseen.
FT, tutkija Niina Hämäläinen johtaa SKS:n ja Kordelinin säätiön rahoittamaa digitaalista, kriittistä Avoin Kalevala -projektia (2018-2020).
FT Hanna Karhu työskentelee Helsingin yliopistossa tutkijana. Tällä hetkellä hän tutkii Mannisen tuotannon ja rekilaulujen yhteyksiä.
FT Silja Vuorikuru työskentelee Helsingin yliopistossa post doc -tutkijana. Tällä hetkellä hän tutkii Suomen ja Viron kaunokirjallisia yhteyksiä. Vuorikurun kirjailijaelämäkerta Aino Kallaksesta Maailman sydämessä ilmestyi vuonna 2017 (SKS).