Teoksessa tarkastellaan Suomen uskonnollisia maastoja ja maisemia - topografia sacraa - historian eri vaiheissa uskontotieteen näkökulmista. Monipuolinen, yliopistollinen oppikirja pureutuu esihistoriasta nykypäivän EU-Suomeen ulottuvan aineiston avulla uskontotieteen perusteisiin ja selvittää, mistä uskonto ja uskonnollinen perinne koostuvat ja millainen on yhteisö, joka perinnettä ylläpitää ja jonka jäsenten elämään se erottamattomasti niveltyy.

Kuinka uskonto, sosiaalinen tila ja ihmisten ruumisperusteisen ajattelun kategoriat kytkeytyvät toisiinsa? Miten ne näkyvät rituaalisessa käyttäytymisessä, puhtaan ja epäpuhtaan luokittelussa, sopivan ja epäsopivan, hyveellisen ja paheellisen erilaisissa jaotteluissa?