Kallio-Kuninkala — Paloheimojen kodista taiteen pihapiiriksi
Paavilainen, Ulla; Vuori, Suna
Produktinformation
| Titel: | Kallio-Kuninkala — Paloheimojen kodista taiteen pihapiiriksi | ||
| Författare: | Paavilainen, Ulla (Författare) Vuori, Suna (Författare) |
||
| Artikelnummer: | 9789518582659 | ||
| Form: | Inbunden | ||
| Tillgänglighet: | Leveranstid 1-3 vardagar | ||
| Utgivningsdatum: | 4.8.2023 | ||
| Pris: | 36,00 € (32,73 € moms 0 %) | ||
|
|||
Ytterligare information
| Förlag: | SKS Kirjat |
| Serie: | Kirjokansi 275 |
| Upplaga: | 2023 |
| Utgivningsår: | 2023 |
| Språk: | finska |
| Antal sidor: | 200 |
| Produktgrupp: | Historia Gampla hus Konst och arkitektur Höst 2023 |
| Bibliotekssignum: | 92 FINLANDS HISTORIA |
| ALLFO - Allmän finländsk ontologi: | liikemiehet, taiteilijayhteisöt, sukutilat, oppilaitokset, säätiöt, rakennukset, festivaalit, musiikkijuhlat, maatalousoppilaitokset, musiikkikorkeakoulut, henkilöhistoria, historia |
Referat
Osana elävää historiaa, taiteilijakotien keskellä.
Kallio-Kuninkalan historia alkaa vuodesta 1899, kun tohtori K. A. Paloheimo osti tilan perheensä kesäpaikaksi. Naapuriin Tuusulan Rantatien varrelle oli rakentumassa samaan aikaan tiivis taiteilijayhteisö, jonka jäsenet jakoivat aatteen suomenmielisestä ja -kielisestä Suomesta.
Paloheimon perhe muodosti sillan talouselämän ja taiteen välille. Tämä näkyi avioliittojenkin kautta, sillä Paloheimon pojista kolme vei vihille taiteilijoiden - Halosen, Järnefeltin tai Sibeliuksen - tyttären.
Taiteilijayhteisön perintö ja rakkaus kulttuuriin elävät Kallio-Kuninkalan pihapiirissä edelleen. Yrjö ja Leonora Paloheimon lahjoitusten ansiosta tila toimii Taideyliopiston Järvenpään toimipisteenä. Sibelius-Akatemian opiskelijoiden ja vuosittaisen Meidän Festivaalin käytössä Kuninkalan mäki soi ja sykkii elämää ympäri vuoden.
Kallio-Kuninkalan historia alkaa vuodesta 1899, kun tohtori K. A. Paloheimo osti tilan perheensä kesäpaikaksi. Naapuriin Tuusulan Rantatien varrelle oli rakentumassa samaan aikaan tiivis taiteilijayhteisö, jonka jäsenet jakoivat aatteen suomenmielisestä ja -kielisestä Suomesta.
Paloheimon perhe muodosti sillan talouselämän ja taiteen välille. Tämä näkyi avioliittojenkin kautta, sillä Paloheimon pojista kolme vei vihille taiteilijoiden - Halosen, Järnefeltin tai Sibeliuksen - tyttären.
Taiteilijayhteisön perintö ja rakkaus kulttuuriin elävät Kallio-Kuninkalan pihapiirissä edelleen. Yrjö ja Leonora Paloheimon lahjoitusten ansiosta tila toimii Taideyliopiston Järvenpään toimipisteenä. Sibelius-Akatemian opiskelijoiden ja vuosittaisen Meidän Festivaalin käytössä Kuninkalan mäki soi ja sykkii elämää ympäri vuoden.