Kallio-Kuninkala — Paloheimojen kodista taiteen pihapiiriksi
Paavilainen, Ulla; Vuori, Suna
Tuotetiedot
| Nimeke: | Kallio-Kuninkala — Paloheimojen kodista taiteen pihapiiriksi | ||
| Tekijät: | Paavilainen, Ulla (Kirjoittaja) Vuori, Suna (Kirjoittaja) |
||
| Tuotetunnus: | 9789518582659 | ||
| Tuotemuoto: | Kovakantinen kirja | ||
| Saatavuus: | Toimitusaika 1-3 arkipäivää | ||
| Ilmestymispäivä: | 4.8.2023 | ||
| Hinta: | 36,00 € (32,73 € alv 0 %) | ||
|
|||
Lisätiedot
| Kustantaja: | SKS Kirjat |
| Sarja: | Kirjokansi 275 |
| Painos: | 2023 |
| Julkaisuvuosi: | 2023 |
| Kieli: | suomi |
| Sivumäärä: | 200 |
| Tuoteryhmät: | Historia Vanhat talot Taide ja arkkitehtuuri Syksy 2023 |
| Kirjastoluokka: | 92 SUOMEN HISTORIA |
| YSO - Yleinen suomalainen asiasanasto: | liikemiehet, taiteilijayhteisöt, sukutilat, oppilaitokset, säätiöt, rakennukset, festivaalit, musiikkijuhlat, maatalousoppilaitokset, musiikkikorkeakoulut, henkilöhistoria, historia |
Esittelyteksti
Osana elävää historiaa, taiteilijakotien keskellä.
Kallio-Kuninkalan historia alkaa vuodesta 1899, kun tohtori K. A. Paloheimo osti tilan perheensä kesäpaikaksi. Naapuriin Tuusulan Rantatien varrelle oli rakentumassa samaan aikaan tiivis taiteilijayhteisö, jonka jäsenet jakoivat aatteen suomenmielisestä ja -kielisestä Suomesta.
Paloheimon perhe muodosti sillan talouselämän ja taiteen välille. Tämä näkyi avioliittojenkin kautta, sillä Paloheimon pojista kolme vei vihille taiteilijoiden - Halosen, Järnefeltin tai Sibeliuksen - tyttären.
Taiteilijayhteisön perintö ja rakkaus kulttuuriin elävät Kallio-Kuninkalan pihapiirissä edelleen. Yrjö ja Leonora Paloheimon lahjoitusten ansiosta tila toimii Taideyliopiston Järvenpään toimipisteenä. Sibelius-Akatemian opiskelijoiden ja vuosittaisen Meidän Festivaalin käytössä Kuninkalan mäki soi ja sykkii elämää ympäri vuoden.
Kallio-Kuninkalan historia alkaa vuodesta 1899, kun tohtori K. A. Paloheimo osti tilan perheensä kesäpaikaksi. Naapuriin Tuusulan Rantatien varrelle oli rakentumassa samaan aikaan tiivis taiteilijayhteisö, jonka jäsenet jakoivat aatteen suomenmielisestä ja -kielisestä Suomesta.
Paloheimon perhe muodosti sillan talouselämän ja taiteen välille. Tämä näkyi avioliittojenkin kautta, sillä Paloheimon pojista kolme vei vihille taiteilijoiden - Halosen, Järnefeltin tai Sibeliuksen - tyttären.
Taiteilijayhteisön perintö ja rakkaus kulttuuriin elävät Kallio-Kuninkalan pihapiirissä edelleen. Yrjö ja Leonora Paloheimon lahjoitusten ansiosta tila toimii Taideyliopiston Järvenpään toimipisteenä. Sibelius-Akatemian opiskelijoiden ja vuosittaisen Meidän Festivaalin käytössä Kuninkalan mäki soi ja sykkii elämää ympäri vuoden.