Kulttuuritelevision aika — Suomalaisen television toinen historia 1970–1980-luvuilla
Koivunen, Anu; Pajala, Mari; Saarenmaa, Laura; Zareff, JanneProduktinformation
Titel: | Kulttuuritelevision aika — Suomalaisen television toinen historia 1970–1980-luvuilla | ||
Författare: | Koivunen, Anu (Författare) Pajala, Mari (Författare) Saarenmaa, Laura (Författare) Zareff, Janne (Författare) |
||
Artikelnummer: | 9789518588798 | ||
Form: | Mjukband | ||
Tillgänglighet: | Leveranstid 1-3 vardagar | ||
Utgivningsdatum: | 13.9.2024 | ||
Pris: | 32,00 € (29,09 € moms 0 %) | ||
|
|||
Ytterligare information
Förlag: | Suomalaisen Kirjallisuuden Seura |
Serie: | Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1494 |
Upplaga: | 2024 |
Utgivningsår: | 2024 |
Språk: | finska |
Antal sidor: | 391 |
Produktgrupp: | Höst 2024 Historia Kultur Samhälle SKS:n Toimituksia Bokmässan 2024 |
Bibliotekssignum: | 07.2 Radio och television: programverksamhet |
ALLFO - Allmän finländsk ontologi: | televisio (joukkoviestimet), televisiohistoria, televisio-ohjelmat, ohjelmatuotanto, kulttuuripolitiikka, historiakulttuuri, lastenohjelmat, televisionäytelmät, draamadokumentit, televisioelokuvat, viihdeohjelmat, historia |
Referat
Kulttuuritelevision aika tarjoaa uuden tulkinnan suomalaisen television historiasta. Nykyhetkeen verrattuna 1970–1980-lukujen ohjelmatarjonta näyttää niukalta, mutta televisio välitti koteihin monipuolisesti kulttuuria.
Televisiota pidettiin kaikille kuuluvana resurssina, jolla oli tärkeä rooli yhteiskuntasuunnittelussa ja kulttuurisen kansalaisuuden mahdollistamisessa. Televisio oli osa kulttuuripolitiikkaa ja demokratiakehitystä, ja ohjelmisto tuki siirtymää agraariyhteiskunnasta urbaaniin Suomeen. Julkisen ja kaupallisen television historiat eivät ole toisistaan erillisiä, vaan MTV jakoi pitkälti saman eetoksen kuin Yle.
Monipuoliseen arkistoaineistoon perustuva teos analysoi televisio-ohjelmia, niiden tuotantoa sekä lehdistövastaanottoa. Se ei ole nostalginen katsaus menneeseen, vaan haastaa pohtimaan television merkitystä tänään, kun kulttuurisisällöt ovat hajautuneet eri alustoille ja televisio on vain pienenevä osa arjen audiovisuaalista kulttuuria.
Televisiota pidettiin kaikille kuuluvana resurssina, jolla oli tärkeä rooli yhteiskuntasuunnittelussa ja kulttuurisen kansalaisuuden mahdollistamisessa. Televisio oli osa kulttuuripolitiikkaa ja demokratiakehitystä, ja ohjelmisto tuki siirtymää agraariyhteiskunnasta urbaaniin Suomeen. Julkisen ja kaupallisen television historiat eivät ole toisistaan erillisiä, vaan MTV jakoi pitkälti saman eetoksen kuin Yle.
Monipuoliseen arkistoaineistoon perustuva teos analysoi televisio-ohjelmia, niiden tuotantoa sekä lehdistövastaanottoa. Se ei ole nostalginen katsaus menneeseen, vaan haastaa pohtimaan television merkitystä tänään, kun kulttuurisisällöt ovat hajautuneet eri alustoille ja televisio on vain pienenevä osa arjen audiovisuaalista kulttuuria.