Kulttuuritelevision aika tarjoaa uuden tulkinnan suomalaisen television historiasta. Nykyhetkeen verrattuna 1970–1980-lukujen ohjelmatarjonta näyttää niukalta, mutta televisio välitti koteihin monipuolisesti kulttuuria.

Televisiota pidettiin kaikille kuuluvana resurssina, jolla oli tärkeä rooli yhteiskuntasuunnittelussa ja kulttuurisen kansalaisuuden mahdollistamisessa. Televisio oli osa kulttuuripolitiikkaa ja demokratiakehitystä, ja ohjelmisto tuki siirtymää agraariyhteiskunnasta urbaaniin Suomeen. Julkisen ja kaupallisen television historiat eivät ole toisistaan erillisiä, vaan MTV jakoi pitkälti saman eetoksen kuin Yle.

Monipuoliseen arkistoaineistoon perustuva teos analysoi televisio-ohjelmia, niiden tuotantoa sekä lehdistövastaanottoa. Se ei ole nostalginen katsaus menneeseen, vaan haastaa pohtimaan television merkitystä tänään, kun kulttuurisisällöt ovat hajautuneet eri alustoille ja televisio on vain pienenevä osa arjen audiovisuaalista kulttuuria.