Satuperinteestä nykyrunoon — Suullisen perinteen ja kirjallisuuden yhteyksiä
Hämäläinen, Niina; Karhu, Hanna; Vuorikuru, SiljaTuotetiedot
Nimeke: | Satuperinteestä nykyrunoon — Suullisen perinteen ja kirjallisuuden yhteyksiä | ||
Tekijät: | Hämäläinen, Niina (Toimittaja) Karhu, Hanna (Toimittaja) Vuorikuru, Silja (Toimittaja) |
||
Tuotetunnus: | 9789518580303 | ||
Tuotemuoto: | Pehmeäkantinen kirja | ||
Saatavuus: | Toimitusaika 1-3 arkipäivää | ||
Hinta: | 24,00 € (21,82 € alv 0 %) | ||
|
|||
Kustantaja: | Suomalaisen Kirjallisuuden Seura |
Sarja: | Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1446 |
Painos: | 2019 |
Julkaisuvuosi: | 2019 |
Kieli: | suomi |
Sivumäärä: | 326 |
Tuoteryhmät: | Kirjallisuudentutkimus SKS:n Toimituksia |
Kirjastoluokka: | 86 KIRJALLISUUSTIEDE |
YSO - Yleinen suomalainen asiasanasto: | kansanperinne, kaunokirjallisuus, vuorovaikutus, suullinen perinne, kirjallinen kulttuuri, tekstualisaatio, vaikutteet, aiheet, genret, kansanrunous, kansankertomukset, kirjallisuudentutkimus, suomenkielinen kirjallisuus, suomenruotsalainen kirjallisuus, folkloristiikka |
Kuinka horjumattomia ovat suullisen ja kirjallisen rajat? Millaisia suullisen perinteen ja kaunokirjallisten tekstien väliset suhteet ovat? Millaisin analyyttisin työvälinein suullisen perinteen ja kaunokirjallisten tekstien suhteita voidaan tarkastella?
Satuperinteestä nykyrunoon - Suullisen perinteen ja kirjallisuuden yhteyksiä liikkuu folkloristiikan ja kirjallisuudentutkimuksen rajapinnoilla. Kokoelman artikkeleissa tarkastellaan niin Lumikki-sadun toisintoja, kansankirjoittajien kirjeitä kuin 1800-luvun virsiaineistoja. Monet tutut teokset Kantelettaresta Maiju Lassilan tuotantoon avautuvat kirjassa uusilla tavoilla. Toisaalta tarkasteltavana on myös aiemmin vähäisesti tutkittua aineistoa, kuten arkkiveisuja ja rekilauluja. Teoksen aikajänne ulottuu 1700-luvulta nykypäiviin, ja kohdekirjailijat vaihtelevat L. Onervasta Monika Fagerholmiin ja Otto Manniseen.
FT, tutkija Niina Hämäläinen johtaa SKS:n ja Kordelinin säätiön rahoittamaa digitaalista, kriittistä Avoin Kalevala -projektia (2018-2020).
FT Hanna Karhu työskentelee Helsingin yliopistossa tutkijana. Tällä hetkellä hän tutkii Mannisen tuotannon ja rekilaulujen yhteyksiä.
FT Silja Vuorikuru työskentelee Helsingin yliopistossa post doc -tutkijana. Tällä hetkellä hän tutkii Suomen ja Viron kaunokirjallisia yhteyksiä. Vuorikurun kirjailijaelämäkerta Aino Kallaksesta Maailman sydämessä ilmestyi vuonna 2017 (SKS).
Satuperinteestä nykyrunoon - Suullisen perinteen ja kirjallisuuden yhteyksiä liikkuu folkloristiikan ja kirjallisuudentutkimuksen rajapinnoilla. Kokoelman artikkeleissa tarkastellaan niin Lumikki-sadun toisintoja, kansankirjoittajien kirjeitä kuin 1800-luvun virsiaineistoja. Monet tutut teokset Kantelettaresta Maiju Lassilan tuotantoon avautuvat kirjassa uusilla tavoilla. Toisaalta tarkasteltavana on myös aiemmin vähäisesti tutkittua aineistoa, kuten arkkiveisuja ja rekilauluja. Teoksen aikajänne ulottuu 1700-luvulta nykypäiviin, ja kohdekirjailijat vaihtelevat L. Onervasta Monika Fagerholmiin ja Otto Manniseen.
FT, tutkija Niina Hämäläinen johtaa SKS:n ja Kordelinin säätiön rahoittamaa digitaalista, kriittistä Avoin Kalevala -projektia (2018-2020).
FT Hanna Karhu työskentelee Helsingin yliopistossa tutkijana. Tällä hetkellä hän tutkii Mannisen tuotannon ja rekilaulujen yhteyksiä.
FT Silja Vuorikuru työskentelee Helsingin yliopistossa post doc -tutkijana. Tällä hetkellä hän tutkii Suomen ja Viron kaunokirjallisia yhteyksiä. Vuorikurun kirjailijaelämäkerta Aino Kallaksesta Maailman sydämessä ilmestyi vuonna 2017 (SKS).