Mytologia käsittelee maailman synnyn ja olemassaolon peruskysymyksiä. Ympäristö jäsentyy meille materiaalisina ja henkisinä, elollisina ja elottomina elämänehtoina, joille mytologia etsii ja antaa uusia merkityksiä...
Elämme ennen kokemattomien ympäristökriisien aikaa. On kiire havainnoida, kertoa ja kuvitella uudenlaisia suhteita ympäristöön, eläimiin, kasveihin ja elementteihin. Miten kertoa tarinoita, joissa ihmisen tarpeet ja hyvinvointi eivät olisi toiminnan tavoite...
Huumoria voi lyhyesti luonnehtia asenteeksi koomiseen ja koomista vastaavasti huumorin tekniikaksi. Odotuksen mukaisen ja odotuksen vastaisen yhdistelmä saa ajatuksemme tolaltaan. Monet ristiriitaiset elementit ovat samanaikaisesti mukana huumorin ja koomisen ilmaisullisissa yhdistelmissä...
Paradigma on vallitsevien periaatteiden, uskomusten, arvostusten ja normien muodostama viitekehys, johon sisältyy käsitys oikeasta teoriasta ja tutkimusotteesta. Siksi paradigmaan liittyy aina myös kamppailua auktoriteetista suhteessa muihin suuntauksiin ja ajattelumalleihin...
Mitä on ylirajaisuus? Tutkimuksessa vakiintunut käännös englanninkieliselle käsitteelle ”transnationalism” tuo uudella tavoin esiin kulttuuriperinnön ja vallankäytön kysymyksiä. Ylirajaisuuden kautta keskusteluun nousee, kenen kulttuurista on kyse, kuka sitä saa esittää ja kenen äänellä. ...
Sukupuolta pidetään nykyään moninaisena ja muuttuvana, identiteetin osana ja sen ilmaisuvälineenä sekä yhteiskunnallisten ja kulttuuristen rakenteiden ilmentymänä. Siitä puhutaan mieluummin monikossa kuin yksikössä...
Puhumalla, laulamalla, kertomalla, loitsimalla ja muilla suullisilla esityksillä vaikuttaminen on keskeistä henkisessä kansankulttuurissa. Runollisuus on läsnä myös arkielämässä. Meihin vaikutetaan mainonnan, populaarikulttuurin ja politiikankin poeettisin keinoin...
Miltä sauna kuulostaa? Entä rautatieasema, luonto, tori, kaupalliset äänet ja mainosmusiikki? Äänimaisemissa on tähän mennessä laajin suomenkielinen teos äänimaisemista. Kirjan lukijalle selviää, miten arkipäivän ääniä koetaan ja muistellaan ja miten niistä kerrotaan...
Kalevalaseuran 97. vuosikirja Satunnaisesti Suomessa tarkastelee Suomeen sattumalta saapuneita ja tänne tilapäisesti jääneitä ihmisiä ja ilmiöitä. Satunnaisia kulttuurisia kohtaamisia tapahtuu kaiken aikaa ja kaikkialla, keskellä arkea...
Miksi Kalevala eikä Kanteletar? Miten ja millä kriteereillä tutkijoita, taiteilijoita ja aineistoja on nostettu keskiöön tai sysätty syrjään? Millainen kansakunta olisi kirjoitettu toisin, kanonisoimalla marginaalisia genrejä? Kalevalaseuran 101...
Minkälaisia kysymyksiä tutkijat esittävät nykyään kalevalamittaiselle runolle? Mitkä ovat kalevalamittaisen runon tutkimuksen metodologiset avainkäsitteet tänään? Miten vanha tutkimustraditio hengittää tämän päivän lukutavoissa? Kalevalaseuran vuosikirjassa...
Mistä on kysymys silloin, kun puhutaan kansanomaisen kulttuurin estetiikasta? Tähän paneudutaan Kalevalaseuran vuosikirjassa, jossa artikkeleita yhdistää näkemys siitä, että yhteisöjä on olemassa ilman taidetta mutta ei ilman esteettisyyttä...
Miten nykykirjailijat tulkitsevat Kalevalan myyttisiä teemoja? Mikä on heidän suhteensa kansalliseepokseemme? Omasta Kalevala-suhteestaan kertovat mm. Pirjo Hassinen, Virpi Hämeen-Anttila, Jari Järvelä, Jyrki Kiiskinen, Sirpa Kähkönen, Rosa Liksom, Leena...
Tuolla puolen ja siellä jossakin ovat mielikuvituksen, toiveiden ja pelkojen todellisuuksia, joita on kuvattu runsaasti niin suullisessa perinteessä, populaarikulttuurissa, mediassa, kirjallisuudessa kuin muissa taiteissa...
Kulttuurihistoriamme tuntee A. O. Väisäsen (1890-1969) monien ideoiden ja aloitteiden miehenä. Teoksessa tarkastellaan monipuolisesti hänen elämäntyötään. Nimekäs kirjoittajajoukko paneutuu Väisäseen erityisesti kansanmusiikin tallentajana ja tutkijana,...
Minkälaisista aatteellisista ajattelutavoista ja vaikutteista Kalevala sai alkunsa ja mallinsa? Kalevalaseuran 98. vuosikirjassa Eurooppa, Suomi ja Kalevala pohditaan valistuksen, romantiikan, uushumanismin ja nationalismin vaikutuksia Kalevalan syntyyn...
Ympäristöä, maisemaa, tilaa ja paikkaa on mahdollista tarkastella suomalaisuudesta kertovina visuaalisina esityksinä. Esimerkiksi Akseli Gallen-Kallelan ja hänen aikalaistensa teokset ovat vaikuttaneet monella tavalla tapoihin, joilla katsomme ympärillemme...