Pyhä Birgitta ja birgittalaisuus myöhäiskeskiajan Suomessa

Keskiajan Euroopassa kunnioitettu pyhimys Pyhä Birgitta on jättänyt jälkeensä rikkaan kulttuuriperinnön ja elinvoimaisen tutkimuskentän. Monitieteinen kokoomateos johdattaa nykylukijan myöhäiskeskiajan ihmisten elettyyn uskoon, ajatteluun ja kokemusmaailmaan. ...

Maailmojen rajalla

kannaksen rajamaa ja poliittiset murtumat 1911-1944

Tutkimuksessa esitellään ja arvioidaan Kannaksen rajayhteisön arkea ja alueen asukkaiden poliittisia valintoja 1900-luvun alkupuolen kohtalokkaina vuosina. Tarkastelun keskiössä on hiekkarannoistaan ja pitsihuviloistaan tunnetuksi tullut Terijoen kunta,...

Edistyksen luvattu maailma

edistysusko maailmannäyttelyissä 1851-1915

1800-luvun puolivälistä ensimmäiseen maailmansotaan ulottuvana aikana maailmannäyttelyt esittivät ja tuottivat edistyksen ilosanomaa, jonka mukaan ihmisen kyvyillä ei juuri ole rajoja. Suurimmissa maailmannäyttelyissä kymmenet miljoonat ihmiset kävivät...

Sotavankien ja siviili-internoitujen sodanaikainen kuolleisuus Suomessa

Suomen sotilasviranomaisten leireillä kuoli 1939-44 yhteensä lähes 24 000 sotavankia ja siviilihenkilöä. Teos valaisee leiriläisten kuolinsyitä ja Suomen vastuuta leiriläisten huollon laiminlyönneistä talvi-, jatko- ja Lapin sodan aikana sekä Itä-Karjalan...

Suomen Taideyhdistyksestä Ateneumiin

Fredrik Gygnaeus, Carl Gustaf Estlander ja taidekokoelman roolit

Suomen Taideyhdistys perustettiin Helsingissä 1846, jolloin Suomesta vielä puuttuivat taidemaailman perusrakenteet kuten julkiset kokoelmat, taideakatemia tai järjestäytynyt taidekauppa. Yhdistyksestä kasvoi nopeasti keskeinen vaikuttaja, joka myös käytännössä määritti taiteen suunnan...

Turun romantiikka

Aatteita, lukuvimmaa ja yhteistoimintaa 1810-luvun Suomessa

Turun romantiikan elinkaari oli lyhyt, mutta sitäkin kiihkeämpi. Yliopistoaktivismi, varhainen akateeminen joukkotoiminta ja katulevottomuudet olivat osa 1800-luvun alun ylioppilaselämää. Teos esittelee Keisarillisen Turun yliopiston opiskelijoiden ja...

Julkaiseminen kielletty

Rintamakirjeenvaihtajat ja päämajan sensuuri 1941-1944

Armeijan rintamakirjeenvaihtajat eli TK-miehet olivat jatkosodan vuosina tärkeä linkki kotiseudun ja rintaman välillä. He kirjoittivat taisteluista ja kaukopartioista, sotilaiden vapaa-ajasta sekä etenkin Itä-Karjalan maisemista ja ihmisistä...

Vieroksutut kohtalotoverit

Suomalaisten näkemyksiä itäisen Keski-Euroopan ja Balkanin kansoista maailmansotien välillä

Maailmansotien välillä Suomelle oli tarjolla viiteryhmä, johon oli samaistumisen mahdollisuuksia: keisarikuntien hajoamisen seurauksena syntynyt Väli-Eurooppa. Puolasta Albaniaan, Itävallasta Romaniaan ulottui alue, jossa oli monia Suomea muistuttavia...

Uudisraivaajien maa

Ylä-Savon asutus ja elämisen ehdot

Vuoden kotiseututeos 2025. Vuoden tiedekirja 2024 -ehdokas. Uudisraivaajien maa selvittää asutuksen leviämistä Ruotsin valtakunnan syrjäiselle rajaseudulle nykyisen Ylä-Savon seutukunnan alueelle, aina esihistorialliselta ajalta liki nykyaikaa. Talon...

Henkilöhistoria ja varhaismoderni aika

Elämäkerta on aina ollut keskeinen kerronnan ja kirjallisuuden muoto, ja henkilöhistoria kiinnostaa yhä paitsi tutkijoita myös suurta yleisöä. Millaiseen jatkumoon sijoittuu nykyisin suosittu biofiktio ja naisten elämäkertakokoelmat? Henkilöhistoria j...

Hyödyllisen tiedon piirit

Tutkimuksia papistosta, rahvaasta ja tiedon rakentumisesta 1700-luvulla

Tieto määritti tunnetusti valistuksen vuosisataa, mutta mitä sillä 1700-luvulla tarkoitettiin? Tiedonsosiologian klassikoiden Peter L. Bergerin ja Thomas Luckmannin mukaan tieto rakentuu sosiaalisten vuorovaikutustilanteiden ja prosessien tuloksena...

Kotiin karkotettavaksi

inkeriläisen siirtoväen palautukset Suomesta Neuvostoliittoon vuosina 1944-1955

Suomeen siirrettiin jatkosodan aikana saksalaisten miehittämältä Leningradin alueelta yhteensä yli 63 000 inkeriläissiviiliä, valtaosa heistä naisia ja alle 15-vuotiaita lapsia. Ensimmäinen kokonaisesitys sodanjälkeisistä tapahtumista pohtii, miksi Suomen...

Kirkko, papisto ja yhteiskunta 1600-1800

Millaisia olivat kirkon ja papiston tehtävät, asema ja merkitys varhaismodernissa yhteiskunnassa? Kirkko, papisto ja yhteiskunta 1600-1800 tarkastelee kirkon ja papiston toimia, asemaa ja merkitystä osana varhaismodernin ajan ihmisten elämää ja kokemusympäristöä. ...

Saamelaisten kaksi kääntymystä

Uskonnon muuttuminen Utsjoen ja Enontekiön lapinmailla 1602-1905

Tutkimuksessa käydään läpi Suomen Lapissa eläneiden saamelaisten uskonnon muuttumista luonnonuskosta kristinuskoon ja 1800-luvulla edelleen lestadiolaisuuteen. 1900-luvun alussa oltiin varsin yllättävässä tilanteessa: aiemmin pakanallisena pidetyn pohjoisimman...

"Te olette valloittaneet meidät!"

Taide Suomen ja Neuvostoliiton suhteissa 1944-1960

Mikä oli taiteiden merkitys Suomen ja Neuvostoliiton suhteissa? Toisen maailmansodan jälkeen kulttuuri nousi keskeiseksi osaksi Neuvostoliiton ulkopoliittista toimintaa ja kulttuuridiplomatialla oli tärkeä rooli myös Suomen neuvostosuhteissa...

Idän orjakauppa keskiajalla

Ihmisryöstöt Suomesta ja Karjalasta

Suomesta ryöstettiin keskiajalla ihmisiä myytäväksi etelän keskusten orjamarkkinoilla. Venäläisissä kronikoissa on toistasataa kertomusta kaappausretkistä Karjalaan ja Suomeen. Koska vankien kuljetus pitkin Venäjän jokia oli kallista, pohjoisesta kannatti...

Matkaopas lapsuuden historian tutkimukseen

Monitieteisiä näkökulmia ja menetelmiä

Matkaopas lapsuuden historian tutkimukseen toimii oppaana menneisyyden lapsuuden moniääniseen maailmaan, sen aineistoihin, menetelmiin sekä tutkimustraditioihin. Menneisyyden lapsia ja lapsuutta käsittelevää tutkimusta tehdään useilla tieteenaloilla, ja käytetyt käsitteet ja menetelmät vaihtelevat...

Äänirautaa rajalle

Musiikki, Suomi ja Neuvostoliitto 1960–1985

Kylmän sodan aikaan Neuvostoliitosta vieraili Suomessa enemmän muusikoita kuin yhdessäkään toisessa länsimaassa. Miksi maailman parhaat taiteilijat saapuivat juuri Suomeen esiintymään? Entä miten sujuivat suomalaisten musiikkivierailut Neuvostoliitossa? Äänirautaa r...

Vanhan ja uuden rajamaastossa

Johannes Gezelius nuorempi kulttuurivaikuttajana

Oppihistoriallinen tutkimus tarkastelee uudella tavalla Turunmerkittäviin piispoihin kuuluvan Johannes Gezelius nuoremman (piispana 1690-1718) kulttuurivaikutusta aikana, jolloin varhaisvalistus enteili länsimaisen ajattelun suuria muutoksia...

Usko, tiede ja historiankirjoitus

Suomalaisia maailmankuvia keskiajalta 1900-luvulle

Usko, tiede ja historiankirjoitus luotaa maailmankuvien ja identiteettien rakentumista Suomessa keskiajalta 1900-luvulle. Mikä on uskonnon ja tieteen suhde suomalaisen kansakunnan muodostumiseen; mitä kulttuurisia ja sosiaalisia elementtejä niiden taustalla...

Reunamailla

Tilattomat Länsi-Suomen maaseudulla 1600-1800

Millainen oli maaseudun tilattoman väestön asema 1600- ja 1700-lukujen Suomessa? Maata omistamattomat ihmisryhmät, kuten torpparit, palkolliset ja sotaväki, muodostivat vanhempien aikojen Suomessa suuren enemmistön...

Saaristolaisia

Elämä, arki ja vanhemmuus laivuriperheen kirjeenvaihdossa.

Kustavilaisen talonpoikaislaivuri Simon Janssonin ja hänen vaimonsa Wilhelmina Widbomin kirjeet kolmelle pojalleen avaavat harvinaisen näkymän 1800-luvun saaristolaisten elämään ja arkeen, lapsiaan kouluttavien vanhempien tulevaisuudentoiveisiin sekä sosiaalisen nousun mahdollisuuksiin...

Tie meren yli

Turun akatemian aate- ja kulttuurihistoriaa 1640-1828

Nykyiset Ruotsi ja Suomi olivat vuosisatojen ajan samaa valtakuntaa. Turku oli yksi varhaismodernin Ruotsin keskeisistä yliopistokaupungeista, kaupan ja hallinnon keskus, jolla oli vahvat yhteydet muualle Eurooppaan ja maailmaan...

Kiistellyt tiet terveyteen

Parantamisen monimuotoisuus globaalihistoriassa

Terveys ja sairauksien hoitaminen ovat olleet keskeisiä kysymyksiä kautta ihmiskunnan historian. Ihmiset ovat etsineet moninaisia teitä terveyteen, ja nämä tavat ovat usein kietoutuneet kysymyksiin tiedosta, vallasta, politiikasta ja moraalista...

Kirkon kaunistukseksi ja lahjoittajan kunniaksi

Henrik Flemingin lahjoitukset Suomen kirkoissa

Lehtisten kartanonherra Henrik Fleming (1584-1650) lahjoitti 1600-luvun alkupuolella lukuisiin kirkkoihin saarnatuoleja sekä muuta kirkollista esineistöä. Lahjoittajana hän täytti vähintäänkin esimerkillisesti ne odotukset, joita hyveelliselle aatelismiehelle ja hurskaalle kristitylle asetettiin...

Suomalaisen urheilun synty

ravisportti 1800-luvulla ja sen vaikutus ihmiskilpailuihin

Suomalainen urheilu syntyi neljän jalan varassa talvella 1865, kun senaatti myönsi ensi kertaa rahapalkintoja Hämeenlinnan raveihin. Maamme ensimmäiset urheilusankarit olivat siis hevosia, joihin liittyen saivat alkunsa niin valmennusohjeet ja ennätystilastot...

Terveyshistoria

Näkökulmia ja lähestymistapoja keskiajalta nykypäivään

Lääkinnän, lääketieteen ja (kansan)terveyden historia on viimeisen kahden vuosikymmenen aikana noussut merkittäväksi tutkimuskeskittymäksi monissa suomalaisissa yliopistoissa. Teos johdattaa terveyshistorian erilaisiin näkökulmiin ja tutkimuskysymyksiin...

Valkoisen hämärän maa?

Suojeluskuntalaiset, virkavalta ja kansa 1918-1921

Sisällissodan jälkeisissä poliittisissa väkivaltaisuuksissa vuosina 1918-1921 kuoli Suomessa yli 200 henkeä. Keitä kuolleet olivat ja miksi he saivat surmansa? Valkoisen hämärän maa selvittää suojeluskuntien roolia sisällissodan jälkeisessä Suomessa...

Eksotisoidut esineet ja avartuva maailma

Euroopan ulkopuoliset kulttuurit näytteillä Suomessa 1870 - 1910 -luvuilla

Suomeen päätyi jo autonomian ajalla lukuisia eksoottisiksi miellettyjä esineitä, kuten kiinalaista posliinia, alaskalaisia vaatekappaleita ja Pohjois-Amerikan intiaanien aseita. Vieraiden kulttuurien esineitä hankkivat ja esittelivät esimerkiksi Suomen...

Aapisen ja katekismuksen tavaamisesta itsenäiseen lukemiseen

Rahvaan lukukulttuurin kehitys varhaismodernina aikana

Aapisen ja katekismuksen tavaamisesta itsenäiseen lukemiseen luotaa kansanihmisten lukemiskulttuuria 1600-luvulta 1800-luvun alkuun. Tuona aikana lukeminen kehittyi pikkuhiljaa katekismuksen tekstien toistolukemisesta kohti monipuolisempien, usein edelleen...

Rajan rauha

Itäraja ja suojautumisen keinot 1490-1809

Ruotsi ja Venäjä sotivat itärajan yli tämän tästä 1490-luvulta Suomen sotaan 1808-1809. Rauhanaikaa kesti maksimissaan muutaman vuosikymmenen verran, kun taas päädyttiin uuteen konfliktiin. Jotta elämä rajaseudulla olisi ollut suhteellisen turvallista...

Koko illan ilo?

kolmoskanava ja television kaupallistuminen Suomessa

Kolmoskanava (1986-1992) oli valtakunnan ensimmäinen täysimittainen kaupallinen televisiokanava. Kolmonen uudisti television viihdeohjelmiston ja avasi ruudun myös formulakilpailuille ja NHL-jääkiekolle...

Terveys keskiajan lääketieteessä

Miten unen ja valveen tai liikunnan ja levon suhde ihmisen elämässä vaikuttavat terveyteen? Onko oikeanlainen syöminen avain terveyteen vai mielen tasapaino? Nykykeskustelussa liikkuvilla aiheilla on selvä yhteys historiaan: jo keskiajan länsieurooppalaiset...

Tapaus Havis Amanda

siveellisyys ja sukupuoli vuoden 1908suihkulähdekiistassa

Ville Vallgrenin Havis Amanda paljastettiin yleisölle syyskuussa 1908. Kauppatorille sijoitettu suihkulähde herätti hilpeyttä, mutta myös oudoksuntaa ja suoranaista kauhistusta. Jyrkimmät vastustajat vaativat tekeleen poistamista...

Väinö Voionmaa

puolue- ja geopoliitikko

Tutkimuksessa avataan peittelemättömästi näkymää professori Väinö Voionmaan (1869−1947) puolue- ja geopoliittisten linjausten rakentumiseen ja politiikanteon karuun arkeen, valtataisteluihin, epäilyksiin ja ahdistuksiin...

Pohjolan helleenit

suomalaisten olympiaurheilujen synty

Teos kertoo uuden ajan olympialaisten hankkeiden ja haaveiden historiasta. Kirja käy läpi vuoden 1906 kreikkalaiset kisat kaikkine käänteineen ja kirkastaa samalla kansallisten juhlien muistoa, joka haaleni kansainvälisen kilpaurheilun suosion kasvaessa.

Moskovalainen

Ruotsi, Suomi ja Venäjä 1478-1721

Ajankohtainen historiateos Venäjän ja lännen välisestä suhteesta. Professori Kari Tarkiainen kertoo Suomen, Ruotsin ja Venäjän historiasta aikana, jolloin Moskovan valtakunta tunkeutui Euroopan tietoisuuteen alistettuaan valtaansa Novgorodin kauppatasavallan. ...

Suomi Moskovasta nähtynä

Suurvaltapolitiikan, sisällissodan ja vallankumouksen leikkauspisteessä 1920-1930

Suomi Moskovasta nähtynä selvittää Suomen roolia Neuvostoliiton ulkopolitiikassa Suomen itsenäisyyden ja neuvostovallan ensimmäisellä vuosikymmenellä. Mitä neuvostoulkopolitiikka tavoitteli Suomessa? Millaisten kontaktien kautta Neuvostoliitto sai tietoa...

Kuninkaan ja keisarin Nordenskiöldit

Teos kartoittaa Koillisväylän löytäjästä N. A. E. Nordenskiöldistä tunnetuksi tulleen suvun historiaa 1700-luvulta 1900-luvun alkuun. Suvun kautta kuvataan 1800-luvun yhteiskunnallista dynamiikkaa sekä avioliittostrategioiden ja verkostojen merkitystä...

Kansakunnan parhaaksi

suomalaiset naisten- ja lastensairaalat 1920-1940-luvulla

Naisille ja lapsille suunnitellut sairaalat kuvastivat 1900-luvun alkupuolella yhtä modernin ajan erityispiirrettä, erikoistumista. Suomalaisen sairaala-arkkitehtuurin modernisaatioprosessiin paneutuva tutkimus tuo uutta tietoa juuri itsenäistyneen Suomen sairaalasuunnittelusta...

Kehitysyhteistyön mieli ja mielettömyys

Suomalaiset Apumaassa 1965-2000

Millaisena kehitysyhteistyö näyttäytyy kenttäväen silmin? Kehitysyhteistyön mieli ja mielettömyys nostaa esiin suomalaisten kehitysyhteistyöntekijöiden kokemukset kehitysyhteistyön maailmasta, ”Apumaasta”, 1960-luvulta vuosituhannen vaihteeseen. ...

Rauhanuskovaiset

Suomalaiset maailman nuorisofestivaaleilla 1940–1950-luvuilla

Minkälaista oli suomalaisten työläisnuorten kulttuurivaihto ja kansainvälinen vuorovaikutus 1940-1950-luvuilla? Kylmän sodan varhaisina vuosina suomalaiset työläisnuoret matkustivat maailman nuorisofestivaaleille sosialistiseen Itä-Eurooppaan...

Auttamisen vallankumous

luterilaisuuden yritys ratkaista köyhyyden aiheuttamat ongelmat

Suomalainen hyvinvointivaltio on ollut viime vuosina laajan huomion kohteena. Sitä on puolustettu ja arvosteltu. Esiin on noussut myös kysymys, miksi pohjoismainen hyvinvoinnin malli poikkeaa keski- ja eteläeurooppalaisesta...

Kansallisten instituutioiden muotoutuminen

suomalainen historiakuva Oma Maa -kirjasarjassa 1900-1960

Millainen oli 1900-luvun alkupuolen historiakuva Suomessa? Miten kansallista yhteishenkeä rakennettiin suuren yleisön tietoteoksessa? Miksi vuotta 1809 korostettiin, mutta vuotta 1918 häivytettiin? Kirja tutkii suositun ja vaikutusvaltaisen Oma Maa -kirjasarjan historiakuvaa vuosina 1900–1960...

Yritys ja yhteiskunta

Heikki Huhtamäen verkosto- ja sidosryhmäsuhteet

Vuorineuvos Heikki Huhtamäki (1900-1970) ja hänen perustamansa elintarviketeollisuuden yhtymä tarjoaa hyvän mahdollisuuden perehtyä yrityksen yhteiskuntasuhteidenja erilaisten sidosryhmien merkitykseen liiketoiminnassa...

Sotavankien pako

Muurmannin ratatyömaalta 1915-1918

Kolmen vuoden aikana kaikkiaan noin 1000 saksalaista ja itävaltalaista sotavankia pakeni pakkotyöstä Muurmannin ratatyömaalta. Pako tapahtui suomalaisten avustuksella Suomen Lapin kautta Ruotsiin ja Norjaan...

Tasavalta vai tasapaino?

Suomalaiset keskustelut Paneuroopan ja Uuden Euroopan yhdentymissuunnitelmista 1923-1944

Itsenäinen Suomi joutui määrittelemään suhteensa ensimmäisen maailmansodan jälkeen syntyneeseen kansainväliseen ympäristöön. Tasavalta vai tasapaino? kuvaa tätä keskustelua kahden vaihtoehdon vastakkainasetteluna...

Sinisten maisemien mies

J.G. Granön tutkijantie 1882-1956

Suomen tunnetuin maantieteilijä Johannes Gabriel Granö (1882-1956) loi monipuolisen uran. Hän oli Siperiaa ja Altai-vuoristoa kierrellyt tutkimusmatkailija, tietokirjailija ja valokuvaaja, yliopisto-opettaja, maanpinnanmuotojen ja maisemien tutkija, maisematieteen...

Onnettomuus ja onni

Kauppalaivojen haaksirikot ja pelastustoiminta Itämerellä 1600-1800-luvuilla

Uuden ajan alun Itämeri oli ahdas, vilkas ja varsinkin syyspimeällä vaarallinen merialue. Onnettomuuksia tapahtui usein, mutta kauppalaivan haaksirikko saattoi olla joillekin myös onnenpotku. Hylkyjen pelastajat kerryttivät itselleen suuren omaisuuden,...

Länsi

Käsite, kertomus ja maailmankuva

Mikä ja mitä on länsi? Länsi on käsite, joka toistuu jokapäiväisessä puheessa, mediassa ja akateemisissa teksteissä. Se on kulttuurisesti ja geopoliittisesti vaihteleva, sumearajainen yhteisö, jota ylläpidetään puheen ja mielikuvituksen avulla...

Lotat, uskonto ja isänmaa

lotat protestanttis-nationalistisina nunnina

Teos avaa lotta-aatteen ja suomalaisen nationalismin kytköksiä uskontoon, erityisesti luterilaisuuteen. Tapahtumahistoriallisten kuvausten sijaan teoksessa keskitytään lotta-aatteen luomaan siveellis-uskonnolliseen mentaliteettiin, joka heijastui lottien...

Vapaakauppaintegraation kausi

Suomen suhde Länsi-Euroopan integraatioon FINN-EFTAsta EC-vapaakauppaan

Tutkimus tarkastelee Suomen politiikkaa suhteessa Länsi-Euroopan integraatioon aikana, jolloin Länsi-Eurooppaan luotiin teollisuustuotteita koskeva vapaakauppa-alue. Teos valottaa Suomen politiikkaa kokonaisvaltaisesti ottaen huomioon niin Suomen kansainvälisen...

Taistelu perintökirjasta

Talonpojat, aateli ja kruununtilojen perinnöksiostot 1700-luvun Suomessa ja Ruotsissa

Mitä tapahtuu, kun valtio ryhtyy myymään maaomaisuuttaan? Taistelu perintökirjasta on kuvaus Suomen historian laajamittaisimmasta valtiollisen maaomaisuuden uusjaosta: kruununtilojen perinnöksiostoista...

Ragnar Granitin Nobel-ura

tutkimus tieteen palkinnoista ja palkintojen tieteestä

Tarkastelun kohteena on tieteen palkitsemisjärjestelmä, jonka korkeinta ilmentymää Nobelin palkinto edustaa. Tutkimuksen keskiössä on suomalais-ruotsalaisen fysiologi Ragnar Granitin yli 20 vuotta kestänyt Nobel-ura, joka 1967 huipentui palkitsemiseen...